Ensimmäisiä asioita, jotka
tulee muistaa, kun puhutaan Raamatun mukaisesta Israel ystävyydestä, ovat:
-
Jumala ilmoittaa
kunniansa maan kaikille kansoille, sekä juutalaisille, että pakanoille, tähän
tehtävään valitun kansan, Israelin kautta.
-
Jumala ei tee
sitä tekemällä Israelia suureksi ja voimakkaaksi tässä ajassa.
Osassa nykyistä Israel-ystävyyttä
asian merkitys on muuttunut. Siinä osassa Israel nähdään lopun ajan
supervaltana, jonka kanssa kristityt ottavat vallan maan päällä.
Raamatun selvä sana on
2Kor.12: 9 ”Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin;
sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden
minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun
asumaan.”
Tämä koskee yksilökristittyä
ja Israelia. Ennen Kristuksen paluuta ja ennen kuin kansa
kääntyy Hänen puoleensa, Israelin oma voima murtuu, ”Sillä Herra hankkii
oikeuden kansallensa ja armahtaa palvelijoitansa, koska hän näkee, että heidän
voimansa on poissa ja että kaikki tyynni on lopussa”, 5Moos.32:36.
Seurakunta on pelastettu
Kristuksen sovitustyön kautta.
Israel kansana ei (vielä) ole
tätä sovitusta hyväksynyt. Tässä ajassa Jumala sallii sille ahdistusta.
Raamattu puhuu erityisestä ”Jaakobin ahdistuksen” ajasta, joka liittyy Messiaan
synnytyskipuihin, aikaan juuri ennen Hänen paluutaan maan päälle. Sen seuraus
on, että ”Jäännös
palajaa, Jaakobin jäännös, väkevän Jumalan tykö”, kuten mainitaan Jes.10:21.
On
tuskallista ajatella, että huolimatta kaikista ponnisteluista Israelin
puolesta, se joutuu kulkemaan hyvin vaikean tien ennen kääntymistään. Niin
kauan kuin olemme tässä ajassa, saamme kuulla näistä vaikeuksista. Pysyvää
rauhaa ei ole luvattu.
Jumala murtaa Israelin oman
voiman, luottamuksen omaan itseensä. (5.Moos.32:36,
Sef.3:12-13, Ps.102:16-24, Dan.12:7, Sak.13:8-9…). Lopulta jäljelle ei jää kuin
kääntyminen Jumalan puoleen, turvautuminen taivaassa odottavaan Messiaaseen.
Rabbiiniset
lähteet (joita Risto Santala lainaa erinomaisissa kirjoissaan Kristinuskon
Juuret 1 ja 2) kuvaavat lopun ajan ahdistusta, jolloin Israelin on pakko
turvautua yksin ”…Isäämme, joka on taivaissa”.
Jumalan liittoon kansan
kanssa kuuluu ehto, ”Jos kuulet Herran sinun Jumalasi ääntä ja pidät tarkoin
kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra sinun
Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan päällä” 5Moos28:1.
Emme varmaan kukaan usko,
että on mahdollista kuulla Herran ääni ilman Raamatun ilmoitusta Jeesuksesta,
Messiaasta. Vasta tämän ilmoituksen vastaanottaminen palauttaa Israelin kansan
oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa. Siihen saakka kansan tie on vaikea.
Raamatun ilmoituksen
päämerkitys ei ole jossakin kansassa, vaan Jumalan tahdossa kansoja ja ihmisiä
koskien. Israel valittiin, ei siksi, että Jumala haluaa korottaa sitä, vaan
siksi, että sen kautta Jumala korottaa itsensä ja tekee tahtonsa tiettäväksi
koko maailmalle. Kun Israelista tulee ”kansojen pää” se tarkoittaa nimenomaan
sitä, että ihmisen Vapahtaja Kristus, Messias palaa maan päälle hallitsemaan.
Israel on edelleen välikappale, sillä Messias saapuu Jerusalemiin.
Ensisijaisesti Hän on pää.
Keskeinen asia on juutalaisen
kansan kautta ilmestynyt maailman Vapahtaja, syntien sovittaja.
Niin kauan, kuin kansojen
ihmiset eivät ota vastaan Jumalan tarjoamaa sovitusta, synti, sota ja kuolema
hallitsevat.
Israel ja juutalaiset
muistuttavat kaiken aikaa yhdestä oikeasta Jumalasta ja siksi maa sekä kansa aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia pakanoiden keskuudessa.
Kun on ristiriita Jumalan kanssa, on ristiriita Jumalan ilmoitetun tahdon
kanssa. Koska Israel ja juutalainen kansa on Jumalan ilmoituksen
välikappaleena, sitä oudoksutaan ja vihataan. Vihan perimmäinen syy on siis
kapina Jumalaa vastaan.
Koska Jumala tuomitsee kaiken
synnin, Hän tuomitsee valitun kansansa Israelin sallimalla pakanoiden vaivata
sitä. Samalla Jumala kuitenkin tarkkaa pakanoita ja tuomitsee niiden kansat
väärämielisyydestä Israelia kohtaan. Tuon väärämielisyyden juuret ovat
tietenkin syvemmällä kuin suhde Israeliin, ne ovat syntyneet jo
syntiinlankeemuksessa. Jumalan kunnian ilmestyminen tarkoittaa aina myös synnin
tuomitsemista.
Israel
ja Jerusalem ovat molemmat valittuja samaan tarkoitukseen. Ne ovat Jumalan
valitsemat merkit langenneelle ihmiskunnalle. Vihamielisyys Jumalaa kohtaan
johtaa yhä suurempaan vihaan Israelia ja Jerusalemia vastaan. Lankeemuksen
merkit ja syvenevä suunta näkyvät erittäin selvästi ajassamme. Samalla
luopumuksen merkit näkyvät kristikunnan keskellä. Maallinen ja kristillinen
lankeemus etenevät samaa vauhtia ja samaan suuntaan.
Jeesuksen vertaus
hapatuksesta herättää ajatuksia Matt.13.33: "Taivasten valtakunta on
hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen
jauhoja, kunnes kaikki happani" – ja Luuk.13:21.
Rabbien sanonta on, ”Daavidin poika saapuu, kun valittujen oppineiden
huone täyttyy haureudella… ja kirjanoppineiden viisaus vähenee, jumalaa
pelkääväiset lannistuvat… ja totuus katoaa”.
Myös, ”Daavidin poika tulee kun kirjanoppineitten opetuslapset
vähenevät ja jäljellä olevien silmät ovat täynnä tuskaa ja huolta…
Kristikunta
on aina puhunut lopun ajasta ja jokaisessa sukupolvessa on ollut niitä, jotka
ovat uskoneet Kristuksen palaavan omana aikanaan. On hyvä muistaa, että
juutalaisessa perinteessä lopun aika on 2000 vuoden jakso.
Juutalaisen perinteen mukaan
ihmisen aika, 6000 vuotta, on jaettu kolmeen 2000-vuoden jaksoon:
- 2000
vuotta ilman tooraa (hepr. ’torah’: ’opetus’, ’oppi’,
’ohje’ – tunnetaan yleensä nimellä ’laki’, joka ei kuitenkaan ole hepr. sanan paras vastine. Toora on viisi
Mooseksen kirjaa, ’Mooseksen laki’.)
- 2000 vuotta tooran kanssa
- 2000 vuotta lopun aikaa.
Lopun
aika tunnetaan myös Messiaan ajan nimellä. Eräät rabbit pyrkivät ajoittamaan
’Messiaan ajan’ saapumisen jopa kuukauden ja päivän tarkkuudella. Samoin
kristillisyyden liepeillä on tehty samankaltaisia laskelmia esim. äsken
tapahtuneen vuosituhannen vaihteen suhteen.
Talmudin
ja Mishnan eskatologiassa on samanlaisuutta Raamatun
eskatologian kanssa.
1000-vuotta kestävän, maanpäällisen Messiaan valtakunnan ajatus
on juutalaisuudessa. Sanotaan, että ”Pyhä, ylistetty olkoon Hänen nimensä,
uudistaa maailman vasta 7000 vuoden jälkeen”. Sitä edeltävät ’Messiaan
synnytyskivut’, jotka ovat koko maailmaa, Israelia ja juutalaista kansakuntaa
koskevia ahdistuksia ja katastrofeja.
Rabbit puhuvat tästä ajasta
nimellä ”viimeinen lopun aika” ja ”lopun ajan päätös”. Synnytyskipujen jälkeen
maailmalle ja Israelille koittaa rauhan ja onnen aika Messiaan hallitessa.
Raamatun
kirjoittajat seuraavat selvästi tätä perinnettä, esim. 1.Joh.2:18,
1.Piet.1:5, joissa sana on ”viimeinen aika” (kääntää voidaan myös mm. viimeisin
-, lopun -, lopullisin aika). Hep.9:26 puhuu ”maailmanaikojen lopusta”.
Apostolit siis sanovat jo heidän aikaansa viimeiseksi ajaksi.
Kristikunta
on tavallaan aina elänyt viimeistä, eli lopun aikaa. Koska n. 2000 vuotta on
näin eletty, meidän pitäisi olla viimeisen ajan viimeisissä päivissä.
1.Kor.10:11:
”Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi
meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut”.
Hepr.9: 26: ”sillä muutoin
hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta
nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt,
poistaakseen synnin uhraamalla itsensä”.
1.Piet.1:20:
”hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen
maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu
teitä varten”.
1.Joh.2:18:
”Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin
onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on
viimeinen aika”.
1.Piet.1:5 myös ”viimeinen aika”.
Raamatun
mukaan ennen Kristuksen tulemusta osa juutalaisista on palannut omaan maahansa.
Israelin valtion pitää olla paikoillaan, jotta viimeisten päivien profetiat
täyttyvät.
Pitää
olla maa, jonne Goog hyökkää ”kuin rajuilma” Hes.38:8-9: ”pitkien aikojen perästä sinä saat määräyksen, vuotten lopulla sinun on karattava maahan,
joka on tointunut miekan jäljiltä, koottu monien kansain seasta…” jne.
Aina
nykyisen Israelin valtion perustamisesta lähtien on alueelle yritetty saada
aikaan kestävä rauha. Pyrkimykset ovat ajan kuluessa kiihtyneet. Omassa
ajassamme se on keskeinen maailmanpoliittinen pyrkimys. USA, Venäjä, EU ja
kaikki muut maailman maat YK:n yhteydessä ovat laatimassa rauhanehtoja (ns.
tiekartta). Siis koko pakanamaailma. Joel3:2: ”minä kokoan kaikki pakanakansat,
vien ne alas Joosafatin laaksoon ja käyn siellä
oikeutta niitten kanssa kansani ja perintöosani, Israelin, tähden. Sillä he
ovat hajottaneet sen pakanakansain sekaan, ovat jakaneet minun maani”.
Rauhaan
pyritään maata jakamalla. Jonkinlainen rauha saadaankin aikaan. Lähi-idän
rauhan syntymiseksi ja jotta taattaisiin Lähi-idän öljy- ym. rikkauksien
saanti, USA aloitti Irakin sodan. Jatkoa seuraa tavalla tai toisella.
Ääri-islamilaiset ryhmät joutuvat ahtaalle, koska rauha on saatava eikä Israel
suostu rauhaan ennen kuin saa turvallisuustakeet. Raamattu ilmoittaa, että
rauhantilaan päästään lyhyeksi ajaksi.
Israel
on YK:n jäsenvaltio, mutta silti erossa muista kansoista. Se on erotettu ja
pysyy sellaisena Jumalan säätämyksestä. 4.Moos.23:9: ”minä katselen sitä kukkuloilta: katso, se on
erillään asuva kansa, se ei lukeudu pakanakansojen joukkoon”.
YK:n
yleiskokous hyväksyy vuosittain keskimäärin 19 Israel-vastaista julkilausumaa.
YK:n ihmisoikeuskomission tuomioista 26% koskee
Israelia. Arabivaltiot saavat olla rauhassa. Mm. Syyriaa ja Libyaa ei ole
koskaan kritisoitu. YK:n tutkimuselimet ja komiteat seuraavat Israelia ja sen
toimia kiinteämmin kuin mitään muuta paikkaa maailmassa. UNESCO:n
johtajan erikoislähettiläs on elimen 27-vuotisen olemassaolon aikana vieraillut
Israelissa puolivuosittain. ILO:n erikoislähettiläs
käy maassa vuosittain, jne.
YK:n
hätäkokous kutsutaan koolle kun maailmassa on riittävän suuri kriisi.
Viimeisten 15 vuoden aikana hätäkokous on kutsuttu koolle aina Israelia
koskien. Muut sodat tai katastrofit eivät ole kriisikynnystä ylittäneet. Ei
Jugoslavian sota, ei Ruandan kansanmurha, ei Irakin sota…
Israel
on erillään asuva ja tarkkailtu kansa. Erottelu toimii tehokkaasti ajassamme.
YK:n maat muodostavat turvallisuusneuvoston, jossa on viisi vakituista ja 10
kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua muuta maata. Israel on ainoa maa, jota ei
koskaan valita turvallisuusneuvoston jäseneksi. Israel ei kuulu yleisesti
käytössä olevan maantieteellisen jaon piiriin. Maailma on jaettu Amerikan,
Euroopan, Aasian, Afrikan ja Australian alueen maihin. Israel ei kuulu minkään
alueen maaluetteloon. Se ei siis kuulu
”pakanakansojen joukkoon”. Raamattu sanoo sen olevan aina erillinen kansa
pakanakansojen joukossa. Käytäntö vahvistaa Raamatun sanan!
Jerusalemin
kaupunki on kuin magneetti pakankansoille ja niiden uskonnoille, Hes.5:5: ”Näin sanoo Herra, Herra:
Tämä on Jerusalem; pakanain keskelle minä olen sen asettanut, ja niiden maat
ovat sen ympärillä”.
Sak.12:2:
”Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille
yltympäri, ja myös Juudan kohdalle se on tuleva
Jerusalemia piiritettäessä”. 14:2: ”Minä kokoan kaikki pakanat sotaan
Jerusalemia vastaan…”
Kysymys
on tietenkin tästä, Ps.83:13: ”koska he sanovat: ’Anastakaamme itsellemme
Jumalan
asunnot’
”, eli ihminen / kansat tulevat lopulta paatumuksensa tien päähän. Israelia ja
Jerusalemia vastaan nousemisen takana on langenneen ihmiskunnan ja Saatanan tavoite suistaa Jumala asemastaan. Olla kuten Hän
ja riippumaton Hänestä, määrätä itse oma nykyisyys ja iankaikkisuus.
Taistelussaan
Jumalaa ja Hänen hyvää tahtoaan vastaan ihminen käyttää myös uskontoa.
Arabikansat ovat keskeisessä asemassa taistelussa Israelia ja Jerusalemia
vastaan. Islam pyritään usein esittämään rauhanomaisena uskontona, mutta
Koraanin tekstit ja sen käytännön sovellukset puhuvat toista kieltä. Islamin
uskonnon piirissä ei koskaan ole virallisesti tuomittu natsien toimia. Arafat,
monet muut arabijohtajat ja saarnaajat käyttävät samanlaista kieltä juutalaisia
vastaan kuin natsit. Röyhkeyttä kuitenkin riittää verrata juutalaisia
natseihin. Arabien historia Israelin valtion perustamisen jälkeen kertoo, että
Hitlerin ihailu ei ole laantunut islamin uskonnon maissa. Ps.83:5: ”He sanovat:
’Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää
muisteta’ ”. Tämä on Arafatin ja arabimaailman jatkuvasti ilmoitettu tavoite.
Palestiinan
tiedotustoimisto jakaa karttaa, jossa koko Israelin alue on merkitty nimellä
Palestiina. He toimivat kuten Raamattu ilmoittaa. Synnin pettämät ihmiset eivät
näe toimivansa Jumalaa vastaan.
Kristillinen
uskonto ei ole islamia parempi. Kansallissosialismin aikana monissa maissa oli
kristittyjä, jotka uskoivat Hitlerin olevan kunnon kristitty. Rooman kirkko on
kuuluisa historiallisesta juutalaisvihamielisyydestään. Nyt se on pukeutunut
hienompaan muotoon. Paavin kirkko on kuitenkin kiinteästi mukana jakamassa
Israelia. Paavin pyrkimys on julistaa Jerusalem kansainväliseksi ja kaikkien
uskontojen yhteiseksi pyhäksi kaupungiksi. Paavi haluaa toisen istuimen
Jerusalemiin.
Perussyyksi
sanotaan, että kaikkien kolmen yksijumalaisen uskonnon pyhät paikat pitää
turvata ja uskontojen noudattajille taata pysyvä oikeus käydä näillä paikoilla.
Totuus on, että arabien (Jordania) hallitessa Jerusalemin vanhaa kaupunkia,
etenkin juutalaisten pyhät paikat kokivat kovia, eikä heillä ollut pääsyä
Itkumuurille. Israelin valvonnassa kaikki paikat ovat kunnossa ja kaikki
pääsevät käymään niissä. Israel on jo turvannut pyhät paikat.
Rauhaan
pyrkiminen on monien eri osapuolten itsekkäiden valtahalujen värittämää. Siksi
tullaan tekemään kaikki mahdollinen, että jokainen saa jotakin. Paavi, suurvallat, arabit ja myös Israel. Vatikaanin
hallussa sanotaan olevan jotakin, minkä Israel haluaa. Vanhat silminnäkijälausunnot
sanovat Vatikaanin holveissa olevan vanhoja juutalaisen temppelin aarteita. Kun
jokainen osapuoli kokee hyötyvänsä tarpeeksi, rauha, jota mainostetaan
historiallisena, kestävänä rauhana, uuden alkuna, jne. tehdään. Mutta se kestää
vain hetken. 1.Tess.5:3
”Kun he sanovat: ’Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät
yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan
vaimon, eivätkä he pääse pakoon’”.
Viimeiseen
aikaan liittyy Kristuksen sijainen, antikristus. Paavi on ollut Kristuksen
sijainen maan päällä satoja vuosia. Luther ja muut uskonpuhdistajat näkivät
paavissa antikristuksen. Antikristus menee kuitenkin vielä edemmäs paavin
arvonimiä. Hän julistaa olevansa Messias ja Jumala (2.Tess.2:4).
Antikristus yhdistää politiikan ja uskonnon. Tässä yhteydessä paavi voi olla
pikemminkin Ilmestyskirjassa oleva väärä profeetta, joka auttaa antikristusta
valtaan. Sen jälkeen antikristus ottaa kaiken vallan yksiin käsiin
”irtisanomalla” paavin (Ilm.17:16-17).
Merkkejä
tällaisesta eräiden etupiirien kiistasta on ollut olemassa vuosisatoja.
Puhutaan ”Kristuksen verilinjasta”, Kristuksen pojasta, jonka Maria Magdaleena toi kohdussaan Etelä-Ranskaan ja joka sukulinja
on sittemmin tarkoin varjeltuna säilynyt mm. Euroopan aatelisissa ja
kuninkaallisissa. Ei ole salaisuus, että esim. Englannin kuninkaalliset
johtavat sukutaulunsa aina kuningas Daavidiin saakka. Raamatun ilmoitusta
Kristuksesta väheksytään aina enemmän ja enemmän. Yhä useampi kristityksi
itsensä sanova uskoo, ettei Kristus syntynyt neitsyestä, eikä Hän noussut ylös.
Kristus on heille maallinen ihminen, tosin Jumalan valittu. Tällaiseen
ajatteluun sopii, että Hänellä on maallisia perillisiä, jotka Jumala on
valinnut astumaan esiin rauhantuojana maailmalle, kun aika on sopiva.
Yhtälöön
sopii myös uskontojen yhdistyminen ja toinen toisensa tunnustaminen. Katolinen
kirkko mielletään maailmassa pääkristillisyyden muodoksi ja se ajaa uskontojen
yhteyttä maailmanrauhan nimessä.
Israel
ystävyys ei saisi jäädä maan tai kansan ja sen tapojen ihannointiin. Se ei saa
jäädä poliittiseksi ystävyydeksi, sillä meidän tulee olla kaikkien
israelilaisten ystäviä – ja heidän joukossaan on kaikin tavoin ajattelevia.
Kristityn Israelin ystävän tulee nähdä mennyt, nykytilanne ja tulevaisuus
Jumalan suvereenisti johtamana jatkumona, jonka lopputuloksen Raamattu
ilmoittaa.
Pääasia
on ihmisen pelastuminen kadotuksesta iankaikkiseen elämään. Israelin kautta
Jumala ilmoitti tämän. Pakanat liitetään Israelin jaloon öljypuuhun
(Room.11:24). Uuden liiton seurakunta ei ole jokin erillinen ryhmä, vaan
juutalaisille juurille rakentuva Jumalan kansa: uskovat juutalaiset ja pakanat
yhdessä.
Juhani Aitomaa