MIETISKELEVÄ RUKOUS

VAI KAUHU?

Roger Oaklandin kommentaari
Understand The Times
 
www.understandthetimes.org

suom. Samuel Korhonen

 

 

Raamattu varoittaa vääristä opettajista viimeisinä päivinä ennen Jeesuksen paluuta (1). Näyttäisi siis olevan viisasta olla varuillaan, koska on mah­dollista joutua vietellyksi ja petetyksi kristillisissä asioissa. On myös tosiasia, että elämme aikaa, jolloin monet uskovat näyttävät olevan var­moja, ettei heitä voi pettää. Kasvava joukko on hylännyt ajatuksen, että Jeesuksen Kristuksen paluu on käsillä. He uskovat, että olemme tulossa aikaan, jolloin Jumalan Valta­kunta perustetaan tänne maan päälle inhimillisin ponnistuksin. Nämä Valtakunta Nyt -intoilijat näkevät seurakuntakasvun ja sitä edistävät menetelmät merkkinä, että kristinuskoa ol­laan uudistamassa ja se on tulossa päivä päivältä mahta­vammaksi voimaksi. Eräs uusi idea, joka on kovaa vauhtia kasvussa, on Emerging Church -liike (esiin tuleva kirkko/srk). Toinen, jota mai­nostetaan ja joka viehättää monia, on Contemplative Prayer -liike (mietiskelevä ru­kous). Sen kannattajat väittä­vät, että tämä rukousmene­telmä auttaa heitä pääsemään lähemmäksi Jumalaa.

 

 

Mietiskelevän rukouksen juuret

Mitä on mietiskelevä rukous? Eräs kannattaja määrittelee sen näin: ”Mietiskelevä rukous yksinkertaisimmassa muodos­saan on rukousta, jossahiljen­nät ajatuksesi .... Tämä saa sinut parempaan tietoisuuden tilaan Jumalan läsnäolosta ja tekee sinut kykenevämmäksi kuulemaan Jumalan äänen, joka nuhtelee, ohjaa ja käskee sinua” (2).

 

Jos edellinen määritelmä kuulostaa hyödylliseltä hen­gellisen hyvinvoinnin kannalta, niin tässä eräs toinen selitys, joka antaa vielä selvemmän käsityksen samasta menetel­mästä: ”Sen harjoittajat on koulutettu keskittymään sisäi­seen symboliin, joka hiljentää mielen... Kun harjoittajat tule­vat taitaviksi tässä mietiskely­menetelmässä, he läpikäyvät syvän itsehypnoosin kaltaisen transsitilan” (3). Mietiskelevä rukous on tekemässä suurta paluuta. Ensimmäisinä sen löysivät 3. vuosisadan munkit, jotka eristäytyivät erämaa­luostareihin. Tänä päivänä voit löytää sen harjoittajia ja kan­nattajia monista evankelisista seurakunnista.

 

Brian Flynn antaa mielenkiin­toista taustatietoa kirjassaan ”Running With the Wind” siitä, mistä menetelmä tuli ja kuinka laajalti sitä ollaan hyväksy­mässä tänä päivänä. Seuraa­vassa lainaus hänen kirjas­taan: ”Ehkä erämaa-isät joko kohtasivat jonkun idästä tul­leen, joka antoi nämä mene­telmät heille, tai ehkä he tör­mäsivät siihen itse. Mikä sen alkuperä onkaan, tämä harha­oppinen menetelmä (mietis­kelevä rukous) on tullut seura­kuntiimme lähes ilman vas­tustusta. Ensimmäinen luosta­rielämän harjoittaja sai nimen erakko (kreikankielessä sana tarkoittaa erämaata). Ensim­mäinen erakko oli Pyhä Ant­hony, kunnioitettu egyptiläinen munkki, joka muutti pois yh­teiskunnasta erämaahan noin vuonna 270 jKr. Monet seura­sivat Anthony'n esimerkkiä ja  ryhtyivät erakoiksi. Lähes 80 vuotta myöhemmin rakennet­tiin ensimmäinen luostari. Se toi erakot yhteen saman katon alle sen sijaan, että kukin olisi elänyt yksin erämaassa” (4).

      

Flynn'in esittämien historian tietojen lukeminen on kiinnos­tavaa. Se mitä menneisyy­dessä tapahtui auttaa meitä ymmärtämään nykyisyyttä. Ajatus, että meidän täytyy mennä takaisin menneisyy­teen ja löytää ne "kristilliset kokemukset", jotka olivat te­hokkaita ja tuoda ne uudelleen nykyisyyteen, on keskeinen teema Emerging Church -liik­keessä, josta on tulossa niin suosittu tänä päivänä.

     

Joitakin päiviä ennen, kuin luin Flynn'in selostuksen mietiske­levän rukouksen alkuperästä, luin erään artikkelin "esiin tule­vasta kirkosta", jonka on jul­kaissut Briercrest Bible Col­lege Kanadan Saskatchewan'­ista. Siinä oli mm. seuraavaa: ”Muinaiset menetelmät, joilla näyttää olevan merkitystä esiin tuleville (emergent) ihmisille, löytyvät usein kolmannelta vuosisadalta, ensimmäisen vuosituhannen vaihteesta tai keskiaikaisista palvontanäy­telmistä” (5). Artikkelin kirjoit­taja ei vastustanut ajatusta ottaa oppia mystikoilta, hän kannatti sitä. Monet sanovat, että voittaakseen tämän suku­polven Jeesukselle, seurakun­nan täytyy tarjota kiihottavia kokemuksia, jotka auttavat voittamaan kadotetut kristilli­selle uskolle. Voidaan kuiten­kin todistaa, että monet koke­mukset joita mainostetaan, ovat Raamatun ulkopuolisia, kotoisin idästä ja munkkien in­noittamia - eivät innoitetun Sanan.

     

Kristillinen New Age?

Tho­mas Merton'ia pidetään yhtenä mietiskelevän rukouksen pe­rustajista. Hänen kirjoituk­sensa ja ajatuksensa ovat vai­kuttaneet moniin, jotka ovat sitä mieltä, että kristinusko omaksuu itämaisista uskon­noista lainattuja rukousmene­telmiä. Seuraava lausunto heijastaa Merton'in buddhisti­sia ja hindulaisia käsityksiä: ”On kunniakas kohtalo olla ih­misrodun jäsen.... minä tie­dostan, mitä kaikki olemme.... jos vain kaikki voisivat nähdä itsensä sellaisina, kuin todella ovat... luulen, että suuri on­gelma syntyisi, kun kaikki va­joaisimme alas ja kumar­taisimme toisiamme.... Ole­muksemme keskuksessa on täysin tyhjä piste - tämä pieni piste... on Jumalan puhdas kirkkaus meissä. Se on jokai­sessa” (6). (KF: ks. kuva. Ko. rukousliikkeen samoin kuin idän uskontojen mukaan ”jumalallinen läsnäolo” sijait­see ihmisen ”todellisen minän” sisässä. Niiden ulkopuolella on ”hengellinen tietoisuus” ja uloin osa on ”tavallinen” tietoi­suuden taso).

     

Tällainen lausunto tarvinnee vähän selitystä. Jokainen, joka vähänkin ymmärtää Raamat­tua tietää, mistä tämä käsitys tulee. Se on sama valhe, jota saatana käytti vietellessään Eevan. Jokainen, joka uskoo, että ihminen voi olla Jumala, on tämän maailman jumalan pettämä (1.Moos.3:15).

 

Richard Foster on yksi Tho­mas Merton’in opetuslapsista. Häntä voisi pitää kaikkein vai­kutusvaltaisimpana ja tunne­tuimpana niistä, joita pidetään evankelisina kristittyinä ja mie­tiskelevän rukouksen kan­nat­tajina. Foster pitää Mer­ton'ia oppi-isänään (7).

 

Ajatellaanpa vähän tätä kysy­mystä: miksi jonkun, joka väittää olevansa kristitty luet­tuaan ja ymmärrettyään Mer­ton'in käsityksen itämaisista uskonnoista, pitäisi alkaa kan­nattaa hänen ajatuksiaan? Ja mikä pahempaa: miksi ne kris­tityt, jotka ovat omaksu­neet mietiskelevän rukouksen, eivät halua kuunnella kun heitä va­roitetaan sen yhtey­destä itä­maisiin uskontoihin?

 

Pyydän sinua kiinnittämään huomiota siihen, mitä Richard Foster sanoi oppi-isästään Thomas Merton'ista: ”Thomas Merton on tehnyt kenties enemmän kuin kukaan toinen 20. vuosisadan hahmo tehdäk­seen rukouselä­män laajalti tun­netuksi ja ymmär­retyksi... Hänen mielenkiintonsa mietis­kelyyn johti hänet tutkimaan rukouksen muo­toja itämaisissa uskonnoissa. Aa­sian Zen-mestarit (buddhisteja) kat­soi­vat hänen ole­van heidän edus­tamansa rukouk­sen lajin suu­rin auktoriteetti Yh­dysval­loissa” (8).

 

Mietiskelevä kauhu   

Kuten edellä on sanottu, mie­tiskelevän rukouksen tarkoitus on päästä enentyvässä määrin virittäytymään harmoniaan Jumalan kanssa. Olemme maininneet, mistä idea sai al­kunsa. Samalla kun sitä ei löydy Raamatusta, se voidaan löytää itämaisten uskontojen pyhistä kirjoituksista. Idea on omaksuttu nykyajan kristilli­syyteen ja se on tulossa hyvin suosituksi.    

 

On vielä yksi mietiskelevää ru­kousta koskeva seikka, jonka haluaisin mainita. Richard Foster, yksi kaikkein tunne­tuimmista mietiskelevän ruko­uksen mainostajista, sanoo, että on syytä olla varovainen. Seuraavassa lainaus hänen kirjastaan: ”Prayer: Finding the Heart’s True Home” (Rukous: Sydämen oikean kodin löytä­minen): ”Tahdon myös esittää varoituksen. Jumalan hiljai­sessa mietiskelyssä me­nemme syvälle hengen alu­eelle ja siellä on asia nimeltä yliluonnollinen johdatus, joka ei ole sama kuin jumalallinen johdatus. Samalla kun Raa­mattu ei anna meille paljon tietoa hengellisen maailman luonteesta, niin tiedämme... että on olemassa hengellisten olentojen eri ryhmiä ja jotkut niistä eivät missään tapauk­sessa ole yhteistyössä Juma­lan ja Hänen menettelyta­pansa kanssa!... Mutta tahdon rohkaista sinua oppimaan ja harjoittamaan varjelevia ruko­uksia... ’Kaikkien pimeiden ja pahojen henkien täytyy nyt lähteä’” (9).

 

En löydä Raamatusta ainoata­kaan paikkaa, jossa meitä ke­hotettaisiin rukoilemaan suo­jelurukous ennen kuin alamme rukoilla! Se tosiasia, että Fos­ter myöntää mietiskelevän ru­kouksen voivan avata oven langenneille hengille, on hyvin paljastava. Mitä tämä on! Ru­koillaan Raamatun Jumalaa, mutta kohdataankin de­moneja? Pitäisikö mietiskele­välle rukoukselle antaa uusi nimi, ”mietiskelevä kauhu”?

     

Vieläkin epäilyttävämpi on teo­ria, että mietiskelevä rukous on vain valittua ryhmää varten. Tarkatkaamme jälleen, mitä Richard Foster sanoo: ”Heti aluksi minun täytyy antaa va­roituksen sana, vähän kuin va­roitustarra lääkepullossa. Mie­tiskelevä rukous ei ole aloitte­lijoita varten. En sano tätä koskien muita rukouksen muotoja. Kaikki ovat tervetul­leita taidoista ja asiantunte­muksen tasosta riippumatta käymään vapaasti sisälle pal­vontaan, mietiskelyyn (tässä kirjoittaja käyttää sanaa me­ditation). Mikä ero on mietis­kelyn, esirukouksen ja suuren joukon muita rukouksen muo­toja välillä? Mietiskely kuiten­kin on erilaista. Vaikka me kaikki olemme kallisarvoisia Jumalan silmissä, emme kui­tenkaan kaikki ole yhtä val­miita kuuntelemaan Jumalan puhetta Hänen ihmeellisessä, kauhistuttavassa (terrible), lempeässä, rakastavassa ja kaiken käsittävässä hiljaisuu­dessaan” (10).

      

Käsititkö? Foster mainostaa rukouksen muotoa, joka on vain kypsille, valituille, päte­ville, taidollisille, asiantunti­joille, jotka ovat ”valmiita kuuntelemaan” Jumalaa. Tut­kipa Raamattua! Mistä löydät tukea tälle teorialle? Minun mielestäni Foster’iin ja niihin, jotka mainostavat mietiskele­vää rukousta, pitäisi liimata va­roitustarrat.    

 

Jeesus varoitti, että tällaiset opit tulisivat olemaan suosit­tuja viimeisinä päivinä (11). Hyvin hämmästyttävää on, kuinka monet tänä päivänä kuuntelevat mieluummin ihmi­siä ja menetelmiä joita he mainostavat, kuin Jeesusta ja Hänen Sanaansa.

 

Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.

 

[1] 1 Tim. 4:1

[2] Brian Flynn, Running Against The Wind, Lighthouse Trails Publishing, Silverton, OR.

[3] Ray Yungen, A Time of Departing.     

[4] Brian Flynn, Running Against The Wind.

[5] Tri. Dale Dirkson, “Old Is New Again: The Emergent Church,” Passport Magazine, 2005, Vol. 64 No. 2.

[6] Ray Yungen, lainaa Thomas Mertonia, Conjectures of a Guilty Bystander, Garden City, New York, Doubleday 1989.

[7] Brian Flynn.

[8] Richard Foster and Emilie Griffin, Spiritual Classics, San Francisco, CA: Harper, 2000, First Edition.

[9] Richard Foster, Prayer: Finding the Heart’s True Home, San Francisco, CA: Harper, 1992.

[10]  kuten ed.

[11] Matt 24: 3-4