MIETISKELEVÄ RUKOUS

VAI KAUHU?

Roger Oaklandin kommentaari
Understand The Times
www.understandthetimes.org

suom. Samuel Korhonen

Raamattu varoittaa vääristä opettajista viimeisinä päivinä ennen Jeesuksen paluuta (1). Näyttäisi siis olevan viisasta olla varuillaan, koska on mahdollista joutua vietellyksi ja petetyksi kristillisissä asioissa. On myös tosiasia, että elämme aikaa, jolloin monet uskovat näyttävät olevan varmoja, ettei heitä voi pettää. Kasvava joukko on hylännyt ajatuksen, että Jeesuksen Kristuksen paluu on käsillä. He uskovat, että olemme tulossa aikaan, jolloin Jumalan Valtakunta perustetaan tänne maan päälle inhimillisin ponnistuksin. Nämä Valtakunta Nyt -intoilijat näkevät seurakuntakasvun ja sitä edistävät menetelmät merkkinä, että kristinuskoa ollaan uudistamassa ja se on tulossa päivä päivältä mahtavammaksi voimaksi. Eräs uusi idea, joka on kovaa vauhtia kasvussa, on Emerging Church -liike (esiin tuleva kirkko/srk). Toinen, jota mainostetaan ja joka viehättää monia, on Contemplative Prayer -liike (mietiskelevä rukous). Sen kannattajat väittävät, että tämä rukousmenetelmä auttaa heitä pääsemään lähemmäksi Jumalaa.

Mietiskelevän rukouksen juuret

Mitä on mietiskelevä rukous? Eräs kannattaja määrittelee sen näin: ”Mietiskelevä rukous yksinkertaisimmassa muodossaan on rukousta, jossahiljennät ajatuksesi .... Tämä saa sinut parempaan tietoisuuden tilaan Jumalan läsnäolosta ja tekee sinut kykenevämmäksi kuulemaan Jumalan äänen, joka nuhtelee, ohjaa ja käskee sinua” (2).

Jos edellinen määritelmä kuulostaa hyödylliseltä hengellisen hyvinvoinnin kannalta, niin tässä eräs toinen selitys, joka antaa vielä selvemmän käsityksen samasta menetelmästä: ”Sen harjoittajat on koulutettu keskittymään sisäiseen symboliin, joka hiljentää mielen... Kun harjoittajat tulevat taitaviksi tässä mietiskelymenetelmässä, he läpikäyvät syvän itsehypnoosin kaltaisen transsitilan” (3). Mietiskelevä rukous on tekemässä suurta paluuta. Ensimmäisinä sen löysivät 3. vuosisadan munkit, jotka eristäytyivät erämaaluostareihin. Tänä päivänä voit löytää sen harjoittajia ja kannattajia monista evankelisista seurakunnista.

Brian Flynn antaa mielenkiintoista taustatietoa kirjassaan ”Running With the Wind” siitä, mistä menetelmä tuli ja kuinka laajalti sitä ollaan hyväksymässä tänä päivänä. Seuraavassa lainaus hänen kirjastaan: ”Ehkä erämaa-isät joko kohtasivat jonkun idästä tulleen, joka antoi nämä menetelmät heille, tai ehkä he törmäsivät siihen itse. Mikä sen alkuperä onkaan, tämä harhaoppinen menetelmä (mietiskelevä rukous) on tullut seurakuntiimme lähes ilman vastustusta. Ensimmäinen luostarielämän harjoittaja sai nimen erakko (kreikankielessä sana tarkoittaa erämaata). Ensimmäinen erakko oli Pyhä Anthony, kunnioitettu egyptiläinen munkki, joka muutti pois yhteiskunnasta erämaahan noin vuonna 270 jKr. Monet seurasivat Anthony'n esimerkkiä ja ryhtyivät erakoiksi. Lähes 80 vuotta myöhemmin rakennettiin ensimmäinen luostari. Se toi erakot yhteen saman katon alle sen sijaan, että kukin olisi elänyt yksin erämaassa” (4).

Flynn'in esittämien historian tietojen lukeminen on kiinnostavaa. Se mitä menneisyydessä tapahtui auttaa meitä ymmärtämään nykyisyyttä. Ajatus, että meidän täytyy mennä takaisin menneisyyteen ja löytää ne "kristilliset kokemukset", jotka olivat tehokkaita ja tuoda ne uudelleen nykyisyyteen, on keskeinen teema Emerging Church -liikkeessä, josta on tulossa niin suosittu tänä päivänä.

Joitakin päiviä ennen, kuin luin Flynn'in selostuksen mietiskelevän rukouksen alkuperästä, luin erään artikkelin "esiin tulevasta kirkosta", jonka on julkaissut Briercrest Bible College Kanadan Saskatchewan'ista. Siinä oli mm. seuraavaa: ”Muinaiset menetelmät, joilla näyttää olevan merkitystä esiin tuleville (emergent) ihmisille, löytyvät usein kolmannelta vuosisadalta, ensimmäisen vuosituhannen vaihteesta tai keskiaikaisista palvontanäytelmistä” (5). Artikkelin kirjoittaja ei vastustanut ajatusta ottaa oppia mystikoilta, hän kannatti sitä. Monet sanovat, että voittaakseen tämän sukupolven Jeesukselle, seurakunnan täytyy tarjota kiihottavia kokemuksia, jotka auttavat voittamaan kadotetut kristilliselle uskolle. Voidaan kuitenkin todistaa, että monet kokemukset joita mainostetaan, ovat Raamatun ulkopuolisia, kotoisin idästä ja munkkien innoittamia - eivät innoitetun Sanan.

Kristillinen New Age?

Thomas Merton'ia pidetään yhtenä mietiskelevän rukouksen perustajista. Hänen kirjoituksensa ja ajatuksensa ovat vaikuttaneet moniin, jotka ovat sitä mieltä, että kristinusko omaksuu itämaisista uskonnoista lainattuja rukousmenetelmiä. Seuraava lausunto heijastaa Merton'in buddhistisia ja hindulaisia käsityksiä: ”On kunniakas kohtalo olla ihmisrodun jäsen.... minä tiedostan, mitä kaikki olemme.... jos vain kaikki voisivat nähdä itsensä sellaisina, kuin todella ovat... luulen, että suuri ongelma syntyisi, kun kaikki vajoaisimme alas ja kumartaisimme toisiamme.... Olemuksemme keskuksessa on täysin tyhjä piste - tämä pieni piste... on Jumalan puhdas kirkkaus meissä. Se on jokaisessa” (6). (KF: ks. kuva. Ko. rukousliikkeen samoin kuin idän uskontojen mukaan ”jumalallinen läsnäolo” sijaitsee ihmisen ”todellisen minän” sisässä. Niiden ulkopuolella on ”hengellinen tietoisuus” ja uloin osa on ”tavallinen” tietoisuuden taso).

Tällainen lausunto tarvinnee vähän selitystä. Jokainen, joka vähänkin ymmärtää Raamattua tietää, mistä tämä käsitys tulee. Se on sama valhe, jota saatana käytti vietellessään Eevan. Jokainen, joka uskoo, että ihminen voi olla Jumala, on tämän maailman jumalan pettämä (1.Moos.3:15).

Richard Foster on yksi Thomas Merton’in opetuslapsista. Häntä voisi pitää kaikkein vaikutusvaltaisimpana ja tunnetuimpana niistä, joita pidetään evankelisina kristittyinä ja mietiskelevän rukouksen kannattajina. Foster pitää Merton'ia oppi-isänään (7).

Ajatellaanpa vähän tätä kysymystä: miksi jonkun, joka väittää olevansa kristitty luettuaan ja ymmärrettyään Merton'in käsityksen itämaisista uskonnoista, pitäisi alkaa kannattaa hänen ajatuksiaan? Ja mikä pahempaa: miksi ne kristityt, jotka ovat omaksuneet mietiskelevän rukouksen, eivät halua kuunnella kun heitä varoitetaan sen yhteydestä itämaisiin uskontoihin?

Pyydän sinua kiinnittämään huomiota siihen, mitä Richard Foster sanoi oppi-isästään Thomas Merton'ista: ”Thomas Merton on tehnyt kenties enemmän kuin kukaan toinen 20. vuosisadan hahmo tehdäkseen rukouselämän laajalti tunnetuksi ja ymmärretyksi... Hänen mielenkiintonsa mietiskelyyn johti hänet tutkimaan rukouksen muotoja itämaisissa uskonnoissa. Aasian Zen-mestarit (buddhisteja) katsoivat hänen olevan heidän edustamansa rukouksen lajin suurin auktoriteetti Yhdysvalloissa” (8).

Mietiskelevä kauhu

Kuten edellä on sanottu, mietiskelevän rukouksen tarkoitus on päästä enentyvässä määrin virittäytymään harmoniaan Jumalan kanssa. Olemme maininneet, mistä idea sai alkunsa. Samalla kun sitä ei löydy Raamatusta, se voidaan löytää itämaisten uskontojen pyhistä kirjoituksista. Idea on omaksuttu nykyajan kristillisyyteen ja se on tulossa hyvin suosituksi.

On vielä yksi mietiskelevää rukousta koskeva seikka, jonka haluaisin mainita. Richard Foster, yksi kaikkein tunnetuimmista mietiskelevän rukouksen mainostajista, sanoo, että on syytä olla varovainen. Seuraavassa lainaus hänen kirjastaan: ”Prayer: Finding the Heart’s True Home” (Rukous: Sydämen oikean kodin löytäminen): ”Tahdon myös esittää varoituksen. Jumalan hiljaisessa mietiskelyssä menemme syvälle hengen alueelle ja siellä on asia nimeltä yliluonnollinen johdatus, joka ei ole sama kuin jumalallinen johdatus. Samalla kun Raamattu ei anna meille paljon tietoa hengellisen maailman luonteesta, niin tiedämme... että on olemassa hengellisten olentojen eri ryhmiä ja jotkut niistä eivät missään tapauksessa ole yhteistyössä Jumalan ja Hänen menettelytapansa kanssa!... Mutta tahdon rohkaista sinua oppimaan ja harjoittamaan varjelevia rukouksia... ’Kaikkien pimeiden ja pahojen henkien täytyy nyt lähteä’” (9).

En löydä Raamatusta ainoatakaan paikkaa, jossa meitä kehotettaisiin rukoilemaan suojelurukous ennen kuin alamme rukoilla! Se tosiasia, että Foster myöntää mietiskelevän rukouksen voivan avata oven langenneille hengille, on hyvin paljastava. Mitä tämä on! Rukoillaan Raamatun Jumalaa, mutta kohdataankin demoneja? Pitäisikö mietiskelevälle rukoukselle antaa uusi nimi, ”mietiskelevä kauhu”?

Vieläkin epäilyttävämpi on teoria, että mietiskelevä rukous on vain valittua ryhmää varten. Tarkatkaamme jälleen, mitä Richard Foster sanoo: ”Heti aluksi minun täytyy antaa varoituksen sana, vähän kuin varoitustarra lääkepullossa. Mietiskelevä rukous ei ole aloittelijoita varten. En sano tätä koskien muita rukouksen muotoja. Kaikki ovat tervetulleita taidoista ja asiantuntemuksen tasosta riippumatta käymään vapaasti sisälle palvontaan, mietiskelyyn (tässä kirjoittaja käyttää sanaa meditation). Mikä ero on mietiskelyn, esirukouksen ja suuren joukon muita rukouksen muotoja välillä? Mietiskely kuitenkin on erilaista. Vaikka me kaikki olemme kallisarvoisia Jumalan silmissä, emme kuitenkaan kaikki ole yhtä valmiita kuuntelemaan Jumalan puhetta Hänen ihmeellisessä, kauhistuttavassa (terrible), lempeässä, rakastavassa ja kaiken käsittävässä hiljaisuudessaan” (10).

Käsititkö? Foster mainostaa rukouksen muotoa, joka on vain kypsille, valituille, päteville, taidollisille, asiantuntijoille, jotka ovat ”valmiita kuuntelemaan” Jumalaa. Tutkipa Raamattua! Mistä löydät tukea tälle teorialle? Minun mielestäni Foster’iin ja niihin, jotka mainostavat mietiskelevää rukousta, pitäisi liimata varoitustarrat.

Jeesus varoitti, että tällaiset opit tulisivat olemaan suosittuja viimeisinä päivinä (11). Hyvin hämmästyttävää on, kuinka monet tänä päivänä kuuntelevat mieluummin ihmisiä ja menetelmiä joita he mainostavat, kuin Jeesusta ja Hänen Sanaansa.

Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.

[1] 1 Tim. 4:1

[2] Brian Flynn, Running Against The Wind, Lighthouse Trails Publishing, Silverton, OR.

[3] Ray Yungen, A Time of Departing.

[4] Brian Flynn, Running Against The Wind.

[5] Tri. Dale Dirkson, “Old Is New Again: The Emergent Church,” Passport Magazine, 2005, Vol. 64 No. 2.

[6] Ray Yungen, lainaa Thomas Mertonia, Conjectures of a Guilty Bystander, Garden City, New York, Doubleday 1989.

[7] Brian Flynn.

[8] Richard Foster and Emilie Griffin, Spiritual Classics, San Francisco, CA: Harper, 2000, First Edition.

[9] Richard Foster, Prayer: Finding the Heart’s True Home, San Francisco, CA: Harper, 1992.

[10] kuten ed.

[11] Matt 24: 3-4