Metallimessusta
Maarit Kenttälä
Näyttää siltä, että nykyisin seurakuntiin
saa tulla kaikenlaista työmuotoa ilman, että perehdytään siihen mistä ne
tulevat ja mitkä ovat niiden alkulähteet. Ns. "metallimessuun"
liittyen monikaan seurakuntalainen ei tunnu tietävän messusta tai sen
järjestäjistä mitään. Silti se on otettu avosylin vastaan. Kuitenkin meidän
tulisi Raamatun mukaan harjoittaa seurakunnassa arviointia ja arvostelua
hengellisten asioiden suhteen. Kun koen hengessäni varoituksen äänen jotain
asiaa kohtaan, otan sen vakavasti. Tutkin asioita, Raamattua ja kyselen. Herra
haluaa suojella meitä. Jeesus opetti rukoilemaan: päästä meidät pahasta. Hän
antaa valoa ja ymmärrystä, kun sitä sydämestämme kysymme. Jaan tässä kanssanne
tietoa, jota olen saanut metallimessusta ja jonka toivon herättävän kysymyksiä.
Oma kysymykseni on, miksi
luterilaisen kirkon ehtoollisjumalanpalvelus halutaan muuttaa maailmalliseksi
viihdetapahtumaksi? Messun järjestäjät ja puolustajat perustelevat, että
järjestämällä messu saadaan nuoria ja uskosta osattomia ihmisiä seurakuntaan.
Täytyy uudistua, käyttää tämän ajan keinoja ja antaa ihmisille seurakunnassakin
sitä mitä he haluavat! Täytyy "paketoida" evankeliumi niin, että se
menee kaupaksi. Suomessakin on luettu ja otettu oppia Rick
Warrenin kirjasta "Tarkoitushakuinen seurakunta", jossa hän kertoo,
kuinka rock-musiikin ja viihteen tulo seurakuntiin on räjähdysmäisesti
kasvattanut tilaisuuksien kävijämääriä: ”Salaisuus siihen, jotta saamme
seurakunnattomat mukaan, on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Ota selville
se mikä eniten kiinnostaa seurakunnattomia ja anna sitten sitä heille.”
Mielikuva siitä, että seurakunnan kokousten pitäisi miellyttää ja viehättää
uskosta osatonta on syntynyt vasta viime vuosina. Mitään siihen viittaavaa ei
löydy kirjoituksista, Raamatusta. Päinvastoin, alkuseurakunta herätti kansassa
kunnioitusta, eikä heihin uskallettu liittyä ilman uskoa Jeesukseen. Meidänkin
”kansamme” kummastelee seurakuntien tilaisuuksia tänä päivänä. Apt. 5:12-14, "he olivat kaikki yksimielisesti koolla
Salomon pylväskäytävässä. Eikä muista kukaan uskaltanut heihin liittyä, mutta
kansa piti heitä suuressa kunniassa. Ja yhä enemmän karttui niitä, jotka
uskoivat Herraan, sekä miehiä että naisia suuret joukot."
Kouvolan Sanomien kesälehdessä 2009 on Haka Kekäläisen (hän on yksi metallimessun alullepanijoista) haastattelu. Artikkeliin liittyvässä kuvassa naisella on T-paita, jossa lukee "Jesus is fucking metal" (?) Kekäläinen sanoo, että miksei metallimessu voisi olla Jumalasta, koska "sielunvihollinenkin on Jumalasta". Sehän ei lainkaan sovi miksikään perusteluksi ihmisten kysymykseen metallimessusta ja sen vaikutuksesta. Tai ehkä hän tuolla juuri sanookin (itse sitä tajuamatta), että tässä todellakin on kyse Paholaisesta eikä Jeesuksesta ja Jumalasta - ja sitä markkinoidaan ihmisille. Kirjoitin Haka Kekäläiselle, mutta hän ei ole vastannut kysymyksiini, kuten esim. mitä todellista hengellistä hedelmää messu tuottaa? Ihmettelen, kuinka metallimessu on alun perinkään hyväksytty kirkon toimituksiin! Onko meillä jatkossa punk-, jazz-, hiphop-, tango-, rock- ja popmessuja? Millä on perusteltu tarve juuri metallimusiikin ystävien messuun? Eiväthän läheskään kaikki nuoret tai nuoret aikuiset kuuntele metallimusiikkia. Hyvin monet kokevat sen vieraaksi ja ahdistavaksi musiikkilajiksi.
Yksi esimerkki tästä on Aamulehden mielipideosaston kirjoitus 14.6.2009, nimimerkillä "Rippikoululainen": ”Perjantaina 5. kesäkuuta järjestettiin Aleksanterin kirkossa paljon mainostettu metallimessu, joka noudatti tavallisen jumalanpalveluksen kaavaa, mutta kaikki virret soitettiin sähköisillä soittimille ja musiikin voimakkuus oli jälleen aivan liian suuri. Jotkut ovat perustelleet tapahtuman järjestämistä sillä, että pitäisi järjestää mahdollisimman erilaisia jumalanpalveluksia, jotta erilaiset ihmiset saapuisivat niihin entistä ahkerammin. Silti tuohonkin messuun oli tuotu paljon meitä nuoria seurakuntalaisia vastoin tahtoamme, eikä meitä päästetty pois, vaikka päänsärky alkoi monella jo tapahtuman alkuvaiheessa. Jumalanpalveluksesta oli selvästi tehty rock-konsertti, jolla ei mielestäni ole kirkon kanssa mitään tekemistä… Käykööt metallimusiikin ystävät keikoilla miten paljon he ikinä haluavat, mutta miksi se pitää tuoda kirkkoon? Siinä en näe mitään järkeä. Keskustelua sinänsä herättää paljon jo kysymys nuorten seurakuntalaisten terveydestä, mitä ei luultavasti ollut näitä tapahtumia järjestettäessä otettu huomioon lainkaan. Päällimmäisenä nousee mieleen kuitenkin kysymys: Mikä on kirkon tarkoitus? Itse olen ainakin ymmärtänyt asian niin, että ihmiset saapuvat kirkkoon, koska he haluavat saada elämäänsä rauhaa ja ajatuksensa pois arjen murheista. Viimeaikaisella toiminnallaan kirkko on kuitenkin saanut aikaan sen, ettei rauhasta ole noissa jumalanpalveluksissa ollut tietoakaan, vaan monet ovat saaneet sieltä ainoastaan korvasäryn. Monet paikalle määrätyt seurakuntalaiset ovat kärsineet suuresti, kun ovat joutuneet kuuntelemaan kipurajan kynnyksellä pauhaavaa musiikkia.”
Näin messun kautta metallimusiikki siunataan seurakuntaan. Olen kuullut, että ihmisiä jää tulematta Kouvolan Kansanlähetyspäiville siellä järjestettävän metallimessun takia, messu koetaan loukkaukseksi. Metallimessun nettisivuilla kohtaa yleisen väitteen: kaikki musiikki on neutraalia. Metallimessua vastaan olevat ovat toista mieltä. Musiikilla on itsessään aina sanoma ilman sanojakin. Joku on joskus kärjistänyt tämän niin, että siksi vauvoja ei nukuteta marssimusiikilla, eikä sotilaiden taistelutahtoa nostateta tuutulauluilla. Voiko pelkästään sanojen vaihtaminen muuttaa musiikkilajin kristilliseksi? Jos niin on, että musiikki tyylinsä ja juuriensa puolesta liittyy sellaisiin yhteyksiin, joita voi pitää hengellisesti vahingollisina, ei sanojen muuttaminen ole ratkaisu. Mikko Saari (yksi messun järjestäjistä) sanoo metallimessun sivuilla: "Kaikki metalli ei ole hyvästä". Jos hänkin jo tietää, että kaikki metalli ei ole hyvästä, miksi hän haluaa tuoda metallin seurakuntaan? Jääkö nuorten vastuulle päätellä, että kun kirkossa soitetaan metallivirsiä, niin kirkko jotenkin hyväksyy myös ns. saatanallisen metallin, jonka sanoitukset ovat kuin suoraan helvetistä? Messussa säestetään virsiä metallimusiikin keinoin. Muuttaako se musiikkilajin toiseksi? Metallimessun puolustajat sanovat, ettei esitystapa vaikuta sanomaan. Väitän, että kyllä esitystapa vaikuttaa. Jos alkaisin ihmisille rääkyä ja huutaa, että Jeesus rakastaa teitä, niin minkälaisen sanoman he saisivat? Entä jos rivoissa, paljastavissa vaatteissa, kauniisti laulaen, kaunis nainen esittäisi hengellisiä lauluja - eikö viesti olisi kyseenalainen? Moniko mies katsoisi "esitystä" tekemättä syntiä, himoitsematta häntä? Sallitaanko kirkoissa kohta vaikkapa "evankelioiva" strip-tease esitys? Sehän sopii, jos esitystapa ei vaikuta sanomaan.
Kun Paavali puhuu, että hän on juutalaiselle juutalainen (mihin sanaan messun puolustajat myös vetoavat) hän myös sanoo, ettei olisi kenellekään loukkaukseksi. Paavalin sanoista, kuten Raamatussa yleensäkin, pitää lukea kokonaisuus ja asiayhteys, eikä ottaa jotakin pientä osaa puolustamaan omia vääristyneitäkin käsityksiä: "Vaikka olen vapaa ja kaikista riippumaton, olen ruvennut kaikkien orjaksi voittaakseni Kristukselle mahdollisimman monia. Voittaakseni hänen omikseen juutalaisia olen näille ollut kuin juutalainen; voittaakseni lain alaisina eläviä olen näille ollut kuin lain alainen, vaikka en olekaan lain alainen. Voittaakseni ilman lakia eläviä olen näille ollut kuin eläisin ilman lakia, vaikka en olekaan Jumalan lakia vailla -- onhan minulla Kristuksen laki. Voittaakseni heikkoja olen näille ollut heikko. Kaikille olen ollut kaikkea, jotta pelastaisin edes muutamia. Kaiken tämän teen evankeliumin vuoksi, jotta olisin itsekin siitä osallinen." Ymmärrän niin, että kyse on juutalaisten tavoista ja pakanoiden tavoista. Siis ns. "perinnäissäännöistä", eli ruokatottumuksista ja sellaisista. Ei suinkaan siitä, kuinka evankeliumia julistetaan. Paavali julisti aina puhumalla suoraa Jumalan sanaa Kirjoituksista. Juutalaisten kanssa hän noudatti kansansa perinnäissääntöjen määräyksiä ja pakanoiden kanssa oli niistä vapaa. Ei hän mennyt epäjumalien temppeliin palvomaan epäjumalia tai kutsunut epäjumalanpalvojia synagogaan soittamaan heidän palvontamusiikkiaan psalmien sanoin. Samoin Jeesus söi ja joi syntisten kanssa mutta Hän ei osallistunut pimeyden tekoihin. Tavallinen jumalanpalvelus ei ole kenellekään loukkaukseksi, mutta metallimessu on. Jeesus ei tehnyt kompromisseja, siitä Raamatussa on lukuisia esimerkkejä. Hän on Totuus, eikä Hänessä ole pimeyttä. Ei Hän rohkaise meitä tekemään mitään minkä koemme olevan vahingollista. Päinvastoin, Hän kehottaa meitä suojelemaan itseämme, ettei maailma saastuta. Hän jopa sanoo, mikä on Jumalan silmissä puhdasta jumalanpalvelusta: "Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä ja varjella itsensä niin ettei maailma saastuta", Jaak.1:27.
Metallimessun esittelyvideolla Haka Kekäläinen sanoo rauhoittuvansa kotona Sepultura nimisen bändin musiikin avulla. Jos Kekäläisen mielestä musiikki on neutraalia ja se ei voi vaikuttaa vahingollisesti, niin kuinka se sitten voisi vaikuttaa toisinkaan päin: rauhoittavasti? Kävin lukemassa Sepulturan sanoituksia netissä ja ne ovat ahdistuneen ihmisen tuntoja. Niissä ei ole toivoa eikä mitään hyvää. Ne ovat itsetuhoisia ja jopa yhteiskuntavihaan lietsovia. Hän sanoo, että tämänkaltainen musiikki siis rauhoittaa häntä. Jos hän edelleen perustelisi, että hän ei kuuntelekaan näitä negatiivisia sanoituksia vaan pelkkää musiikkia, niin eikö silloin viedä metallimessun ainoa "hyvä" ajatus pois? Sehän on, että sanoja kuunnellaan ja annetaan niiden vaikuttaa. Jos hän taas kuuntelee tätä Sepultura musiikkia sanoitusten takia, niin se jää suuresti ihmetyttämään. Asiassa on melkoinen ristiriita. Sepultura luokitellaan "Death metal" -bändiksi. Wikipediasta voimme lukea: "Deathmetal musiikkityylille on ominaista nopea tempo, ärhentelevä aggressiivinen laulutyyli (lähes aina matalaääninen murina) ja nopeat kitarasoolot. Laulujen lyriikat ovat yleisilmeeltään tummanpuhuvia ja käsittelevät tyylisuuntauksen nimen mukaisesti usein sotaa, kuolemaa, väkivaltaa ja kauhua."
Haka Kekäläinen oli myös kyseenalaista huomiota herättäneen TarjaRockin järjestäjänä Joensuussa vuonna 2006. Seuraavassa tapahtumaa koskeva ote lehdestä: "Presidentti Tarja Halosen kannatustilaisuudessa Joensuussa nähtiin esitys, jossa alastonta miestä ruoskittiin lavalla. Torstaina Joensuun Teatteriklubilla järjestetystä tapahtumasta kertoi Karjalainen-lehti lauantaina. Tarjarock 2006 -tapahtumassa nähtiin musiikkiperformanssi, jonka lopulla taiteilija Jan Vilhelm riisuutui alasti. Sitten lavalle nousi mies, joka ruoski häntä vyöllä. Performanssia ei ole nähty aiemmissa Tarjarock-tilaisuuksissa, joita on järjestetty muun muassa Kuopiossa. Siellä presidentti oli henkilökohtaisesti läsnä. Tarjarockin perustaja ja taiteellinen johtaja, helsinkiläinen nuorisopastori Haka Kekäläinen sanoo lehdessä, ettei performanssia olisi esitetty Joensuussa, jos Halonen olisi ollut yleisön joukossa. - Tämä esitys oli suunnattu selkeästi nuorille aikuisille, Kekäläinen sanoi. Tilaisuuden ikäraja oli 18 vuotta. Tarjarock-kiertue jatkoi lauantaina Tampereelle, jossa Jan Vilhelmin esitystä ei Karjalaisen mukaan ollut ohjelmassa." Kekäläisen mielestä oli täysin sopivaa, että alastonta miestä ruoskitaan lavalla, kunhan presidentti ei istu katsomossa! Kuultuaan asiasta Tarja Halonen sanoutui siitä heti irti, hänellä ei ollut siitä tietoa etukäteen.
Seuraavassa suoria lainauksia foorumikeskustelusta, jossa uskovat ihmettelevät metallimessua:
-"Nyt
saa suuret joukot liikkeelle sillä, että laittaa pystyyn semmoiset pippalot, joita kirkoissa ei ennen ole nähty eikä kuultu.
Mutta mitalilla on toinenkin puoli, joka tahtoo unohtua. Niistä juhlista jää
pois suuri osa niistä maan hiljaisista, joiden varassa evankeliumin sanoma on
tähän asti ollut. Joskus tulee mieleen, että juuri se on tarkoituskin." -
-"Kun riittävän pitkälti on kyselty niiltä,
joilla ei ole pyhän ja epäpyhän erotuskykyä, niin meillä on kirkot ja
seurakunnat, joissa ei enää lainkaan tunneta näiden eroa. Ns. torontolaisuus
oli eräs merkittävä etappi tässä kehityksessä. Silloin avattiin ovet kaikelle
musiikille myös vapaitten suuntien seurakunnissa." -
Olen miettinyt, voiko tässä olla takana vain näiden henkilöiden halu tuoda
seurakuntaan samaa mitä he vapaa-ajallakin rakastavat tehdä: raskasta
musiikkia. Sepulturan sanoitusten ydin on tämä: teen
mitä haluan! Vaikuttaa siltä, että he eivät halua arvioida omia näkemyksiään
raamatullisesti ja sitä kautta myös hengellinen arviointikyky puuttuu. Jumala
on Kaikkivaltias ja tutkimattomat ovat Hänen tiensä. Raamatussa Hän sanoo itse
lähettävänsä väkevän eksytyksen, jonka uskovat kaikki joilla ei ole rakkautta
totuuteen. Herra armahtakoon ja antakoon jokaiselle rakkautta totuuteen,
etenkin silloin, kun se on vastaan inhimillisiä (ja usein synnillisiä) mieltymyksiämme.
"Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne
minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata
minut iankaikkiselle tielle", Ps.139:23-24.
Minusta tuntuu että tässä ajassa unohdetaan niin helposti, että Jumala on Pyhä.
Aamos 5:21-24: "Minä vihaan, minä halveksin teidän juhlianne enkä mielisty teidän juhlakokouksiinne. Sillä vaikka te tuotte minulle polttouhreja ja ruokauhrejanne, eivät ne minulle kelpaa, enkä minä katso teidän yhteysuhrienne, syöttövasikkainne, puoleen. Vie pois minun edestäni virttesi pauhina, en tahdo kuulla sinun harppujesi soittoa. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus niinkuin ehtymätön puro." Olavi Peltola kirjoittaa edelliseen Aamoksen sanaan liittyen: "Tämän sanan Herra on antanut israelilaisille aikana, jolloin ylellisyys ja mukavuuden halu hallitsevat (3:12,6:4-6), vihataan niitä, jotka oikeudessa vaativat oikeita tuomioita ja kertovat totuuden (5:10). Jumalan tilintekoa ei pelätä ja hyväksytään väkivallan käyttö (6:3). Hengellinen elämä on vääristynyt, Herran laki on hylätty ja uskovat antautuvat valhejumaliensa vietäviksi (2:4). Ollaan varmoja ettei Jumala anna onnettomuuden kohdata (9:10). Kansan epärehellisyyden tähden Jumala ei voi hyväksyä hengellisiä juhlia, kokouksia, uhreja eikä virren veisuuta." Eikö kuulosta myös meidän ajaltamme?
Metallimessun esittelyvideo on katsottavissa esim. tästä linkistä: http://www.youtube.com/watch?v=I-pSCVFDr-U. Video on tehty kaatamaan ennakkoluuloja. Videon alussa Kekäläinen sanoo, että ensimmäisen messun menestys oli valtaisa. Jeesus ei maailman silmissä menestynyt, vaan joutui ristille. Paavali ei ollut maailman silmissä menestyksen mies. Unohtuuko tämä ajassamme? Olen kiitollinen, ettei kovin moni seurakunta ole metallimessua ohjelmistoonsa ottanut. Jeesuksesta sanotaan, että Hän on "Hyvä Paimen", jonka ääntä meidän, Hänen lampaidensa, tulee seurata. Kuuluuko Hyvän Paimenen ääni esim. näistä Hämeenlinnan metallimessun jälkitunnelmista, jotka MMsivustoilla on luettavana: "Metallimessun bändi oli täyttä liekkiä tässä messussa. Solistimme Mika Kalmi on tullut luontevaksi osaksi messua hienoilla virsitulkinnoillaan. Kitaristit Antti ja Jeremy kommunikoivat keskenään musiikin välityksellä - kummatkin takoivat parhaita riffejään ja tunteikkaimpia soolojaan. Erityisesti Jeremyn loppusoolo 'Onneni on olla' -finaalivirren lopussa oli mahtava. Markus Lintusen varma taonta ja svengaavat rumpufillit pitivät kokonaisuutta kasassa. Taneli Helminen oli ensimmäisessä Metallimessussaan basistina, tokko viimeistä kertaa. Hänen groovaava ja varma kuljettelunsa täydensi musiikillisen paketin. Messu oli rakkaudellinen ja lämmin. Metallimessu ei ole spektaakkeli, mikä onnistuakseen vaatisi monisatapäin ihmisiä. Historiamme pienin kirkkovierasmäärä, 130 ihmistä, sai aikaan pisimmät loppuaplodit koskaan. Kiitos Hämeenlinna, on hienoa palata toukokuussa." Tässäkö oli se hedelmä, josta puu tunnetaan: mahtavat loppuaplodit?
Jumalan lähettämässä herätyksessä on mielestäni kysymys siitä, että ihminen, vaikka yksikin, alkaa uskoa Jeesukseen syntiensä sovittajana. Ei siitä, vetävätkö tilaisuudet paljon ihmisiä ja viihtyvätkö ihmiset. Apostolien tekojen toisessa luvussa näemme, että Raamatun mukaan määrällisesti suurin herätys oli Jerusalemissa helluntaipäivänä. Pietarin saarnatessa ihmiset tulivat synnin tuntoon ja kääntyivät katumuksessa Jumalan puoleen. Pietari puhui ristiinnaulitusta Kristuksesta. Julisti evankeliumia. Apt.2:36-41, "'Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte'. Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: 'Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?' Niin Pietari sanoi heille: 'Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu'. Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: 'Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta'. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua."
Timo Eskola kirjoitti Perusta lehden pääkirjoituksessa (2/2009) mielestäni hyvin: "Suomen luterilainen kirkko on joutunut tilanteeseen, jossa maallistunut yhteiskunta pyrkii ulosmittaamaan siltä jokaisen teologisen periaatteen, jonka se vaan saa irti… Kohta on varmaankin edessä se vaatimus että seurakuntien on järjestettävä uskonnottomille ehtoollisen aikana vapaa viinitarjoilu eteisessä, jotta nämä eivät kokisi uskonnottomuuttaan loukatuksi jumalanpalvelusta pidettäessä." Minusta on suorastaan käsittämätöntä, että seurakunnissa ei pidetä kiinni siitä mikä on vuosituhansista perintöä ja perinnettä. Olen ymmärtänyt Raamatusta, että siihen meitä kutsutaan: pitämään se mikä hyvää on, ja kun vielä tiedämme keneltä olemme sen saaneet ja oppineet. Meitä kutsutaan myös koettelemaan kaikki. Kautta vuosituhansien Jumalan kansa on kokoontunut yhdessä, vauvasta vaariin. Miksi tämä aika olisi toisenlainen? On vain lähdetty sille tielle että järjestetään kaikille eri-ikäisille omaa ohjelmaa. Kuitenkin juuri vanhempia uskovia nuoret tarvitsevat, heidän elämänkokemustaan, heidän hengellisen elämän kokemuksiaan. Meillä ei oikeastaan enää juurikaan arvosteta vanhempia ihmisiä. Kuitenkin niiltä vanhemmilta, joilla hengellinen arvostelukyky on vielä tallella, nuoret eniten oppisivat. Vanhempia uskovia ei tietenkään voi vaatia tulemaan metallimessuun. Ennemmin tulisi järjestää kokouksia, joihin kaikki voivat tulla vapain mielin, saarnata evankeliumia Kristuksesta opettaen Jumalan sanaa. Perinteinen jumalanpalvelus ei ole loukkaukseksi kenellekään. Kun seurakuntien tilaisuudet alkavat olla tapahtumia, joissa maailmallisen viihteen keinoin viihdytetään ihmisiä ja kalastellaan kansan suosiota, lienee aiheellista kysellä, onko tämä kehitys Raamatun mukaista? Apt.5:41-42, "Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Eivätkä he lakanneet, vaan opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta."
Uskon, että musiikki on kanava tunteisiimme ja sitä
kanavaa Jumala voi käyttää ja käyttääkin. Samalla älkäämme unohtako, että myös
sielunvihollinen käyttää sitä! Musiikki vetoaa tunteisiimme ja usein käy niin,
että usko sekoitetaan tunteeseen. Usko ei kuitenkaan ole tunnetila, vaan lujaa
luottamusta näkymättömään Jumalaan. Musiikista voi hurmioitua sanoittakin,
mutta Raamatun Jumala toimii aidosti vain Sanansa kautta. Hän on sitoutunut Sanaansa.
Mieleeni tulee vielä sekin, että esim. maalaustaidetta on kautta vuosituhanten
käytetty evankeliumin eteenpäin viemiseen. Varmasti tiedämme monien tulleen
puhutelluiksi kuvien kautta. Nyt taas kärjistän asian: entä jos joku alkaisi
maalata raamatuntapahtumia pornografisesti, hävyttömästi; eikö se
automaattisesti tuomittaisi, vai olisiko sekin hyväksyttävä taiteen nimissä?
Miksi musiikin suhteen tätä ei nähdä? Kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään?
Jer.6:14: "He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: Rauha,
rauha!, vaikka ei rauhaa ole. He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet
kauhistuksia; mutta heillä ei ole hävyntuntoa, he eivät osaa hävetä."
Metallimessun ja Jesajan 42:2 kuvauksen Jeesuksesta välillä on suuri
risti-riita: ”Ei hän huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla.”
Lainausta kirjasta Uudistusten ansat, Paavo Lievonen:
Kun selailemme kristillisten myyntikanavien luetteloita, törmäämme järkyttäviin
ilmiöihin ja käsitteisiin. Oheisena muutamia otteita ”hengellisen” nykymusiikin
mainoksista, jotka on lainattu suomalaisen nettikaupan myyntiluettelosta:
”…tosinopeeta tykitystä ja kunnon kirkunaa
sirkkelikitaroiden säestämänä!”
”Äärimmäisen rankkaa ja jyräävää hardcorea, jossa on
myös metallivaikutteita. Vokalisti räyhää kunnon blackistyylillä.
Tällä levyllä ei hienostella!”
”Hillittömän meluisaa ja rankkaa hXc:tä. Tosi tasokas
levy, jota voi suositella äärimmäisen hooseen
ystäville!”
”Agressiivista ja rankkaa musaa uuden Sepulturen leveysasteilta. Suoraviivaista rusentamista!”
”X on todella korkeatasoinen bändi, jonka musiikissa on rankka hXc-metalmeininki ja progeilu
sekoittuu upeisiin melodioihin… …lopputulos synnyttää uskomattomia fiiliksiä!”
”(-yhtye) räjäyttää tajunnan!”
”…kovatasoista paahtoa raskailla saundeilla!”
Tämä riittäköön. Kysyn vain, olemmeko todella niin lapsellisia, että uskomme
tämän kaiken olevan Jumalasta? Miten tähän sopivat Raamatun sanat (1.Piet.3:4) ”…vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen,
hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä
kallis”? Tai (1.Tim.6:11) ”…tavoita vanhurskautta,
jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta”. Voinee hyvällä
syyllä kysyä: Missä tällaisen musiikin keskellä ovat Hengen hedelmät, rakkaus,
ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja
itsehillintä (Gal.5:22)? Missä on se rauha, josta puhutaan Joh.14:27? ”Rauhan
minä jätän teille: minun rauhani – sen minä teille annan. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa…” Mikä on se henki, joka saa
kristityt vakuuttuneiksi siitä, että he voivat juoda Herran maljasta ja
riivaajien maljasta? Eikö se ole antikristuksen henki?
Jälkimaininta Kouvolan
Kansanlähetyspäivien metallimessukokemuksen jälkeen
Messun hedelmää:
Mieheni kävi lauantaina katsomassa metallimessun alkua. Hän oli siellä kolme
minuuttia ja palasi järkyttyneenä kotiin. Musiikki soi niin kovalla, että jos
desibelit olisi mitattu tilaisuus olisi ollut laiton. Ihmisille jaettiin
korvatulppia ”jumalanpalveluksessa”! Haka Kekäläinen sanoi, että Jumalan Sana
auttaa kestämään metelin! Mieheni lähtiessä kirkosta, samalla ovenavauksella
lähti pois vanhempi mies pidellen rintaansa. Musiikin voimakkuus aiheutti
hänelle rytmihäiriöitä. Samaa palautetta olen kuullut useilta tilaisuudesta
kesken poistuneilta. "Hevi-väki", jonka ymmärsin olleen
evankeliointikohde, loisti poissaolollaan. Puolustukseksi on sanottu, että
saarna oli hyvä. Minusta tämä on surullista ja vääristynyttä ajattelua. Jos
olisi ollut kyse rock-konsertista, olisi evankeliumin sana keskellä sitä
todella iloinen yllätys, mutta kyse on jumalanpalveluksesta, jossa Sanan tulisi
kuulua alusta loppuun. Keskustelu uskovien ystävien kanssa avasi seuraavia
Raamatun sanoja:
Matt.4:8-11 ”Taas perkele otti hänet kanssansa sangen
korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden
loiston ja sanoi hänelle: ’Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan
ja kumarrat minua.’ Silloin Jeesus sanoi hänelle: ’Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: Herraa, sinun Jumalaasi,
pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman.’ Silloin perkele jätti
hänet; ja katso, enkeleitä tuli hänen tykönsä, ja he tekivät hänelle
palvelusta.”
Luuk.4:6-8 ”Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä
tuokiossa kaikki maailman valtakunnat ja sanoi hänelle: ’Sinulle minä annan
kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja
minä annan sen, kenelle tahdon. Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä
kaikki on oleva sinun.’ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Kirjoitettu on: Sinun
pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoata palveleman.’” Perkele
tarjosi Jeesukselle koko maailmaa, joka on perkeleen valtaan annettu. Maailmanjärjestys
on siis perkeleen vallassa. Jos seurakunta alkaa käyttää maailman keinoja
evankeliointiin, (johon Jeesus ei suostunut) tekeekö seurakunta yhteistyötä
perkeleen kanssa?
Jaakob3:11-12 ”Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa
ja karvasta vettä? Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä
viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä. Kuka on viisas ja ymmärtäväinen
teidän joukossanne?” Raamatunkohta puhuu pilaantuneesta ja puhtaasta vedestä.
Kuka haluaisi juoda pilaantunutta vettä (maailman mielistely seurakunnassa),
jos puhdasta (Jumalan puhdas evankeliumi) on tarjolla? Se ei oikeasti edistä
evankeliumia. Maailma ja seurakunta eivät kuulu yhteen. Maailman mielistely ei
kuitenkaan kävijämäärää lisää. Miksi kirkon tulisi tarjota samankaltaista, jota
helpommin ja paremmin saa maailmasta? YLE Kymenlaaksokin mainitsi nettisivuillaan:
”Kouvolassa viikonloppuna järjestetyt Kansanlähetyspäivät jäivät
yleisötavoitteestaan. Päivien tapahtumiin osallistui yhteensä 6 500 kävijää,
kun tavoite oli asetettu 10 000 tuntumaan.”
1.Joh.2:17 ”Älkää rakastako maailmaa, älkääkä sitä,
mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole
hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän
korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo;
mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.”
Jaak.4:4 ”Ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan?
Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.”
Jaak.4:7-8 ”Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin
se teistä pakenee. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa
kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset. (uusi
käännös kahtaalle horjuvat.)”
Jeesus pyytää että me olisimme yhtä JUMALAN kanssa kuten Hän on,
ei niin, että olisimme yhtä maailman kanssa. Jeesuksen sanojen mukaan maailma
uskoo, jos olemme yhtä Jumalan kanssa (uskomme ja noudatamme Hänen sanaansa). Joh.17:21
”että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että
hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut
lähettänyt.” Jeesus myös sanoo selvästi, että emme ole maailmasta ja siksi
maailma vihaa meitä. Jos maailma rakastaa seurakuntaa, seurakunta ei enää Raamatun
mukaan ole Jumalasta. Nyt vapaa-ajattelijat kiittävät metallimessua Kouvolan
Sanomissa.
Joh.15:19-20 ”Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää,
että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma
omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät
maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä
vihaa. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija
herraansa suurempi'. Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat;
jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne.” Toivon, että maailma kuulisi puhtaan
Jumalan sanan, puhtaan evankeliumin. Sitä meidät on kutsuttu julistamaan yhtä
yksinkertaisin keinoin, kuin sitä on julistettu jo Vanhan testamentin ajoista.
Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se tekee sen työn, joka se on lähetetty
tekemään. Älkäämme peittäkö Elämän Sanaa viitalla, joka lepää maailman
ruhtinaan harteilla.