KANSOJEN TUOMIO

William L. Krewson

luvalla Israel My Glory-lehdestä

Vanhan testamentin profeetat kuvaavat tulevaisuutta, joka on vastakkainen synnin kiroukselle. Nämä vanhurskaat oppineet näkivät edeltä maailman, jossa ei ole sotia, köyhyyttä eikä luonnonmullistuksia. He kuvaavat olotilaa, jossa vallitsee luonnon, eläinkunnan ja ihmisen välinen sopusointu ja tasapaino. Kaikki maan sukukunnat palvovat Jumalaa ja elävät rauhassa toinen toisensa kanssa. Israel on koottu ja palautettu omaan maahansa ja se johdattaa pakanakansat palvelemaan Jumalaa, joka hallitsee Jerusalemista käsin. Tulevaa Jumalan valtakuntaa maan päällä kuvataan, että siitä on tullut, ”…kuin Eedenin puutarha” Hes.36:35.

Näetkö sinä maapallon tulevaisuuden samoin? Useimmat ihmiset toivovat aina parempia aikoja itselleen ja jälkeläisilleen. Raamattu lupaa kaiken tämän hyvän ilmestyvän maan päälle vasta erään suuren tapahtuman jälkeen. Tuo tapahtuma on Jeesuksen toinen tulemus.

Ennen kuin Jeesus palaa kunniassaan maan päälle, ihmiskunnan johtoon nousee paha johtaja, joka saa aikaan suurimittakaavaisen kapinan Jumalaa vastaan ja nostattaa suuren vainon juutalaista kansaa kohtaan. Suuren ahdistuksen ajan kulminaatio on, kun Jeesus näkyvällä tavalla palaa maan päälle ”suurella voimalla ja kirkkaudella” Matt.24:30.

Kiistämättömänä kuninkaiden kuninkaana Jeesus Kristus kokoaa kaikki elossa olevat pakanakansojen ihmiset eteensä ja julistaa tuomionsa. Vilpittömät uskovat saavat hänen hyväksymisensä ja pääsyn valtakuntaan. Muut eivät. Tästä tapahtumasta Jeesus kertoo Matt.25:31-46.

On tärkeää nähdä ero tämän tuomion ja Ilm.20:11-15 kerrotun ”suuren valkean valtaistuimen” edessä tapahtuvan tuomion välillä. Ilmestyskirjassa kuvattu tuomio koskee kaikkina aikoina eläneitä uskomattomia ihmisiä ja se tapahtuu vasta myöhemmin, 1000-vuotisen maanpäällisen valtakunnan lopulla. Tällä tuomiolla jokainen, ilman uskoa Jumalaan, kuollut tuomitaan ikuiseen kadotukseen, ”tuliseen järveen”.

Matteuksen evankeliumin kuvaama tuomio koskee vain niitä, jotka ovat elossa Hänen palatessaan maan päälle. Näiden joukossa on uskomattomia ja uskoon tulleita. Uskovista tulee 1000-vuotisen valtakunnan ensimmäiset asukkaat. Vanhurskaat pakanat yhdessä vanhurskaan Israelin kanssa elävät ennalleen asetetussa Jeesuksen kuningaskunnassa.

Jeesus sanoi, ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan… hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle” Matt.25:31. Tämä liittyy selvästi Hänen toiseen tulemukseensa suuren ahdistuksen jälkeen. Tämä tapahtuma on osa Hänen voimallista hallitustaan maan päällä. Vuosisatojen ajan uskovat ovat ikävöineet tämän ajan koittamista, rukoillen Ilm.22:20 mukaan.

Tämä UT:n totuus on ilmoitettu jo VT:ssa. Sukupolvi toisen jälkeen israelilaiset odottivat jumalallista kuningasta, joka hallitsisi maan päällä ja toteuttaisi 1.Moos.3:15 ja 49:10 lupaukset. Daavidille Jumala lupasi, että tuo kuningas nousisi hänen suvustaan 2.Sam.7 luku. Daavin liitosta tuli perusta tulevaisuudelle, ”Katso päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa” Jer.23:5.

Vaikka Jeesus kerran tuli maan päälle Hänen oikeudenmukainen hallituksensa ei ole vielä alkanut. Jeesus itse puhui ajasta, jolloin tuo hetki koittaa. Kaikki profeettojen kertoma täyttyy tuolloin Jes.9:6-7, Hoos.3:4-5, Dan.7:13-14, Sak.9:9-10.

Useimmat ajattelevat joutuvansa Jumalan eteen tuomittaviksi vasta kuolemansa jälkeen. Suurimmalle osalle näin tapahtuukin. Kuitenkin kansojen tuomio koskee elossa olevia. Jeesus sanoo eteensä koottavan, ”kaikki kansat”. Tätä tuomiota on alettu kutsua ”kansojen tuomioksi” erotukseksi muista tuomioista. Suuren ahdistuksen aikana monet menettävät henkensä. Suuri joukko Armageddonin taisteluun osallistuneita kuolee myös. Eri puolilla maailmaa on kuitenkin eloonjääneitä, jotka eivät ole mukana Armageddonilla.

Vaikka tuomiota nimitetään kansojen tuomioksi se ei koske kansallisia ryhmiä. Kyseinen kreikkalainen sana ”kansat” tarkoittaa myös pakanoita ja asiayhteydestä käy ilmi, että tuomio koskee yksilöitä, ei kokonaisia kansoja, ”…hän erottaa toiset toisista…”. Jeesus jakaa joukon ”vuohiin” ja ”lampaisiin”. Toiset oikealle ja toiset vasemmalle puolelleen. Israelissa vuohet ja lampaat olivat yhdessä laitumella, mutta päivän päättyessä paimen erotti ne omiksi ryhmikseen. Todellisen elämän tapahtuma on esikuva tulevasta. Ne, jotka säilyvät hengissä vihan ajasta kohtaavat Jumalan Pojan kasvoista kasvoihin. Hän päättää ketkä pääsevät valtakuntaan ja ketkä jäävät ulkopuolelle.

Kun pakanat on koottu Jeesuksen tuomioistuimen eteen, heidän tekonsa paljastuvat. Jeesus on suvereeni tuomari, puolustaja, syyttäjä ja valamiehistö samassa persoonassa. Vain hän tietää täydellisen totuuden jokaisesta. Hän jakaa joukon kuten paimen tekee vuohiin ja lampaisiin.

Kun jako on tehty Hän sanoo miksi näin tapahtuu. Jeesuksen mukaan oikeus tapahtuu sen mukaan kuin ihmiset ovat toimineet Häntä kohtaan. Kun Jeesuksen sanat kuullaan molemmat joukot kysyvät Häneltä selitystä. Oikealla puolella olevat vanhurskaat kysyvät, ”…Herra milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastomana ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?” Matt.25:37-39.

Miksi Jeesus sanoo, että kaikki tämä tehtiin tai ei tehty Hänelle, vaikka Hän itse ei ole ollut maan päällä? Hänen vastauksensa on varmaan monelle shokki, ”…Totisesti minä sanon teille; kaikki mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” Matt.25:40.

Keitä ovat nuo, joita Jeesus nimittää ”vähimmiksi veljikseen”? Asiayhteys liittää tapahtuman heti suuren ahdistuksen jälkeen. Tulee olla kolmas ryhmä, pakanoista muodostettujen vuohien ja lampaiden lisäksi. Tuo joukko on juutalainen kansa. Vain Jeesukseen uskovat pakanat ovat kyllin rohkeita auttamaan näitä vainottuja ja vierailemaan heidän luonaan jopa vankiloissa.

Elossa olevien pakanoiden usko ilmenee siinä, kuinka he suhtautuvat vainottuihin juutalaisiin vihan aikana. Kun Saul vainosi kristittyjä Jeesus kysyi häneltä, ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?” Apt.9:4. Jeesus samaistuu seurakuntaansa ja vihan aikana ”veljiinsä” juutalaiseen kansaan.

Pelastus ei kuitenkaan riipu hyvistä töistä. Raamattu on aina sellaista opetusta vastaan. Meidät ”…vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja” Room.3:28. Koska usko, joka tuo pelastuksen, on yksin Jumalan armoteko, on selvää, että uskovat itse asiassa ovat luodut tekemään hyviä tekoja heissä vaikuttavan Jumalan armon avulla, Ef.2:8-10. Samaan viittaa Jaakobin kirjeen 2:15-17, kun se kehottaa tekemään hyvää uskonveljille ja –sisarille.

Juutalaisvastaisuus nousee huippuunsa suuren ahdistuksen aikana. Vain ne, jotka uskovat Jeesukseen juutalaisten Messiaana uskaltavat ja haluavat auttaa vainottuja. Side uskovien välillä on vahvempi kuin side kansallisuuksien välillä. Tosi kristillisyys ja juutalaisvastaisuus ovat täysin vastakkaisia asioita, kuten vanhurskaus ja synti. ”Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa” 1.Joh.3:14. Pyyteetön rakkaus toisia uskovia kohtaan ja juutalaista kansaa kohtaan on Jumalan armon ja rakkauden osoitusta meidän kauttamme.

Jeesuksen mukaan oikeamieliset perivät valtakunnan ja pääsevät iankaikkiseen elämään Matt.25:34, 46. Vanhurskaat pakanat, jotka ovat elossa vihan ajan jälkeen, pääsevät messiaaniseen valtakuntaan luonnollisissa, kuolevissa ruumiissaan. Tämä sukupolvi aloittaa 1000-vuotisen valtakunnan kansoittamisen. Heistä muodostuvat pakanakansat, jotka tulevat palvomaan Jumalaa Jerusalemiin, kuten Jesaja sanoo, ”Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana Jes.2:2-3.

Maallisen elämänsä 1000-vuotisessa valtakunnassa jälkeen, nämä messiaaniseen aikakauteen siirtyvät ihmiset, jatkavat elämää kirkastetuissa ruumiissa, kun Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan. Vuohien osa on joutua ”iankaikkiseen tuleen”, kadotukseen, joka on ”valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä” Matt.25:41. Tällä rangaistuksella ei ole loppua. Samaa sanaa käytetään, kun kuvataan vanhurskaiden tai jumalattomien iankaikkista osaa.

Kauan sitten Jumala lupasi Aabrahamille ”Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat” 1.Moos.12:3. Nämä sanat täyttyvät kansojen tuomioistuimella. Pakanat, jotka siunaavat juutalaista kansaa tulevan suuren ahdistuksen aikana tulevat itse siunatuiksi. Ne, jotka eivät näin tee katuvat sitä iankaikkisesti.

alkuun / johdanto / kristityn foorumi artikkelit / israel / linkit / mikä on kristityn foorumi

Lähetä sähköpostia