Maailman suurin meriveden käsittelylaitos

Israel on esitellyt maailman suurimman merivedestä käyttö- ja juomavettä tekevän laitoksensa. Se sijaitsee Välimeren rannikolla lähellä Haderan kaupunkia, n. 45 km Tel Avivista pohjoiseen. Projektin kustannukset olivat 425 milj. USD ja rakennuttajana toimi IDE Technologies -yhtiö. ”Tämä on merkittävä päivä IDE:lle, Israelille ja yleensä vesiteollisuudelle”, sanoi pääjohtaja Avshalom Felber. ”Jättimäisen suolanpoistolaitos -konseptin menestys on johtanut vedenhankinnan uuteen aikaan maailmassa, joka kohtaa vakavia haasteita vesihuollossa.” Haderan laitos on kolmas viidestä seuraavien viiden vuoden aikana rakennettavista suolanpoistolaitoksista. Ne tulevat tuottamaan Israelille vuosittain n. 750 milj. m3 puhdasta vettä. Uudet laitokset ovat elintärkeitä samalla kun veden saanti perinteisistä lähteistä vaihtelee suuresti väestönkasvun ja sademäärien mukaan. Haderan laitos tuottaa vuosittain 127 milj. m3 vettä, joka tarkoittaa n. 20% vuosittaisesta talouksissa käytettävästä vesimäärästä. Laitos on yksi osa suolanpoistolaitosten ketjua, joka tulee tuottamaan 2/3 koko maan väestön juomavedestä. Koska sateet ovat jääneet vähäisiksi jo monen vuoden aikana, Israelin suurimman vesivaraston Galilean järven, vedenpinta on ollut jatkuvasti alhaisella tasolla ja on nyt yli 4 m alle kapasiteetin. Se on alin koskaan mitattu vedenpinnan taso. Kaksi muuta suurinta vesivarastoa ovat rannikolla ja vuoristossa sijaitsevat pohjavesilähteet, jotka nekin ovat pahoin ehtyneet. Suolanpoistolaitosten rakentaminen olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten mutta byrokratian takia toimet ovat olleet hitaita. Joka kerta, kun kunnon sateet ovat lisänneet vesivarastojen kapasiteettia, laitosten rakentamista on lykätty. Vasta nyt, kun tilanne on tullut epätoivoiseksi, on ryhdytty toimiin. Kuten aina, niin nytkin Israel tarvitsee silti apua ylhäältä. Jumalan apu sateiden suhteen on ratkaiseva, kuten kaiken muunkin suhteen. Jooel 2:23. 1010


Palestiinalainen kaksinaamaisuus

Ääriortodoksipuolue Shasin rabbi Ovadia Yosef sai aikaan mielipiteiden myrskyn kirotessaan palestiinalaisia saarnassaan: ”Tuhoutukoon Abu Mazen ( palestiinalaisjohtaja Mahmoud Abbas) ja kaikki nuo ilkeät ihmiset. Iskeköön Jumala heitä ja ilkeitä palestiinalaisia rutolla.” Rabbi lainasi perinteistä rukousta, jossa sanotaan myös ”tuhoutukoon ne, jotka meitä vihaavat”. Palestiinalaiset, joiden kiroukset Israelia kohtaan eivät tunne mitään rajoja, unohtivat äkkiä omat puheensa päästessään rabbin puheiden takia syyttämään Israelia. Pääneuvottelija Saeb Erekat syytti rabbia ”nuorten palestiinalaisten joukkomurhan” suosijaksi. Hän kuvasi rabbin puheet ”äärimmäisenä loukkauksena pyrkimyksillemme edistää rauhanprosessia.” Erekat vaati Israelin parlamenttia karkottamaan rabbi Yosef. Abbasin pääneuvonantaja Hilmi al-Ghoul sanoi saarnan osoittavan ”israelilaisen loukkaavan ja rasistisen kielenkäytön vaarallisen luonteen, joka ei ole levinnyt vain uskonnollisiin piireihin vaan myös poliittisiin.” USA:n hallinto, joka hyvin harvoin kommentoi palestiinalaisia kirouksia ja rasistisia loukkauksia Israelia kohtaan, oli nyt toimissaan nopea. ”Pahoittelemme ja tuomitsemme rabbi Ovadia Yosefin vihaan yllyttävät lausunnot... Ne eivät vain loukkaa syvästi vaan tällainen kiihottaminen vahingoittaa rauhan asiaa”, sanoi hallituksen puhemies P.J.Crowley. ”Kun etenemme rauhanneuvotteluissa, on tärkeää, että kaikki osapuolet toimivat pyrkimyksiämme tukien eikä estäen.” Palestiinalaisten reaktiot ovat hyvin kaksinaamaisia. Joka perjantai muslimipappien saarnoissa kehotetaan murhaamaan israelilaisia ja juutalaisia. Näitä tulikivenkatkuisia saarnoja välitetään usein Palestiinan virallisen TV:n ja radioaseman kautta kaikkialle. Palestiinalainen koululaitos jatkaa israelilaisten ja juutalaisten demonisoimista opetuksessaan ja palestiinalaishallinnon tukemilla lasten ja nuorten kesäleireillä. Yleisiä paikkoja, jalkapalloseuroja ym. nimetään henkilöiden mukaan, jotka ovat tappaneet ja murhanneet israelilaisia siviilejä. Esimerkiksi tänä vuonna kaksi kesäleiriä ja yksi katu Ramallahissa nimettiin Dalal Mughrabi -nimellä kunnioittaen arabinaista, joka johti vuoden 1978 itsemurhaiskua, jossa 37 israelilaista tapettiin. Tuo isku on edelleen kuolleiden lukumäärässä pahin Israelin historian terrori-isku. Ero rabbin saarnan ja Palestiinan hallinnon salliman palestiinalaisten vihapuheiden välillä on, että Rabbi Yosef pyysi Jumalaa toimimaan Israelin vihollisten suhteen, kun taas palestiinalaiset yllyttävät omia ihmisiään aseisiin murhaamaan ja tappamaan. Toinen merkittävä ero on, että rabbi kuuluu pieneen ääriortodoksiryhmään, joka ei mitenkään edusta israelilaisen enemmistön maailmankäsitystä. Sen sijaan palestiinalaisten loukkaavat puheet edustavat sen hallinnon ja väestön suurimman osan virallista mielipidettä. Tämä ei käy mitenkään ilmi palestiinalaisten ja USA:n reaktioista. Niin kauan kuin tällainen kaksinaamaisuus voi jatkua osana ns. rauhanprosessia, konflikti ei pääty, vaikka osapuolet allekirjoittaisivat kuinka monta hyvää tarkoittavaa asiakirjaa rauhan puolesta. Ryan Jones – Israel Today 1010


Palestiinan TV: Israel on Palestiina

Virallisen Palestiinan TV:n lastenohjelma osoittaa, että USA:n tukemalla rauhanprosessilla ei ole oikein eväitä menestyä. Ohjelma lapsille on nimeltään ”Paras koti”, jota esitetään kolme kertaa viikossa. Israelissa ohjelmaa ei pidetä hyväksyttävänä, sillä siinä esitetään alue Jordan joesta Välimereen ”miehitettynä Palestiinana”. Ohjelman mukaan Haifa, Jaffa, Lod, Ramle ja Akko ovat ”1948 miehitettyjä kaupunkeja”. Ohjelman juontaja kysyy usein ohjelmassa vierailevilta nuorilta ja ohjelmaan soittavilta ovatko he koskaan vierailleet noissa paikoissa ja olivatko ne kauniita. Päämäärä on ilmeinen: liittää näihin kaupunkeihin myyttinen mielikuva ihanista paikoista, jotka Israel on varastanut ja jonka takia pitää kärsivällisesti tehdä työtä, jotta ne saadaan takaisin palestiinalaisille. 1010


Palestiina numeroina

Palestiinan väestörekisterin mukaan Juudean, Samarian ja Gazan alueella asuu 4 048 000 arabia. Luku on 45% suurempi kuin vuonna 1997 tehdyssä laskennassa. Väestönkasvu on maailman kärkijoukossa. Juudean ja Samarian alueella asuu 2 513 000 palestiinalaista, joihin lasketaan mukaan myös Itä-Jerusalemissa Israelin hallinnon alla asuvat 237 000 henkeä. Gazan kaupungissa asuu 487 000, Hebronissa 177 000, Nablusissa 133 000 ja palestiinalaishallinnon pääkaupungissa Ramallahissa 30 000 henkeä. Gaza on yksi maailman tiheimmin asutuista alueista: 10 000 asukasta neliömailin alueella (vastaa 4000 asukasta neliökilometrillä). 1010


Uusi klementiinilajike

Israel täyttää raamatullista tehtäväänsä ”olla valona kansoille” uudella tavalla. Se tuottaa nyt uutta klementiinilajiketta nimeltä ”Valo”. Hedelmä on helppo kuoria ja se on siemenetön. Sille on haettu patentti. Klementiiniä viedään ulkomaille kuitenkin tutulla ”Jaffa” nimikkeellä. Tänä satokautena lajiketta saadaan vientiin 30 000 tonnia ja 40 000 tonnia jää paikalliseen käyttöön. Israel vie nyt syksy- talvikautena sitrushedelmiä 200 000 tonnin edestä ja vuotuinen vienti on 600 000 tonnia. Sitrushedelmien viljelyala on yli 18 000 hehtaaria ja tänä vuonna määrä lisääntyy n. 1200 hehtaarilla. Israelin hedelmätuotannon kovimmat kilpailijamaat maailmanmarkkinoilla ovat Turkki ja Egypti. Niillä on runsaammin vesivaroja ja työntekijöiden palkat pienempiä verrattuna Israeliin. Kumpikin maa tuottaa n. 1000 000 tonnia hedelmiä vuosittain. ”Tarvitsemme korkealaatuisia hedelmiä, jotta pysymme mukana kilpailussa”, sanoi hedelmäntuottajien liiton puheenjohtaja Chai Binyamini. ”Uuden lajikkeen tuottaminen kestää monia vuosia ja teemme työtä tässä asiassa kaiken aikaa.” - Arutz Sheva 1010


Vuonna 2010 Israelin kibbutsiliike täytti 100 vuotta.

Kibbutsiliike on alkuperäinen ja ainutlaatuinen israelilainen luomus – maaseutuasutus kaiken ikäisille. Se perustuu yhteisomistukseen ja yhteistyöhön kibbutsin jokapäiväisessä elämässä sekä demokraattiseen hallintoon. Kibbutsi vastaa jokaisen täysi-ikäisen jäsenensä ja kibbutsin lasten hyvinvoinnista. Kaikki jäsenet ovat kibbutsin omistajia. Tusina nuoria pioneereja perusti ensimmäisen kibbutsin, Deganian 1910 Galilean järven välittömään läheisyyteen. Nyt maan eri puolilla on 273 kibbutsia. Puolet niistä on perustettu ennen Israelin valtion perustamista 1948. Suurin osa kibbutseista perustettiin sionististen nuorisoliikkeiden jäsenten toimesta, joita Israelin lisäksi toimi muualla maailmassa. Viimeisten 20 vuoden aikana useimmat uudet jäsenet ovat kibbutsin toista sukupolvea, kibbutsissa syntyneitä miehiä ja naisia. Lisäksi jonkun verran on niitä, jotka ovat liittyneet kibbutsiin sen ulkopuolelta. Alusta alkaen kibbutsiliike näki itsensä sionismin tukipilarina ja kansallisena työväenliikkeenä. Niitä perustettiin ympäri maata asumattomille alueille. Perustajat asuivat alkeellisissa oloissa, viljelivät maata, kuivasivat soita, raivasivat kivet ja rakensivat asutuksia, jotka muodostivat lopulta maankattavan ketjun. Kibbutsit toimivat kansallisen kehityksen johdossa jo ennen valtion syntymistä. Niissä opetettiin ja ohjattiin nuoria, uudet maahanmuuttajat saivat niissä olinpaikan ja mikä merkittävintä: niissä muodostui tulevan Israelin puolustusvoimat. Brittimandaatin aikana juutalaisväestöä puolustaneet sotilaalliset järjestöt, kuten Hagana ja Palmach, sulautuivat Israelin puolustusvoimiin valtion perustamisen jälkeen. Kibbutsit ovat myös toimineet ansiokkaasti kulttuurin alueella. Kibbutsien yhteinen keskusjohto, ”The Movement”, edustaa kaikkia kibbutseja yhteyksissä hallitukseen ja valtion sekä alueellisiin viranomaisiin. Siellä tiedostetaan hyvin, että jatkuvuuden takaa vain nuorten mukana oleminen ja heidän mukaan saamisensa kibbutsiliikkeeseen. Kibbutsien vahvuutta yhteisönä, joka toimii jokaisen jäsenensä hyväksi, pyritään vahvistamaan kaikin tavoin. Keskusjohdossa on useita osastoja, jotka on perustettu tukemaan kibbutsien kaikenpuolista toimintaa työn, kulttuurin ja vapaa-ajan merkeissä. Yksi näistä on osasto, joka hoitaa ulkomaisten vapaaehtoisten pääsyä työhön kibbutseihin. Kibbutsien lukumäärä 273 sisältää myös 16 uskonnollista kibbutsia. Suurin osa kibbutseista, n. 190 (72% kaikista), toimii ns. ”uudistuneina” kibbutseina, joissa esim. jäsenet saavat palkkaa. Niissä kibbutsin alkuperäinen ajatus, jossa palkkaa ei makseta mutta jokaiselle taataan kattavat perustarpeet, on ”uudistettu” palvelemaan monen nykyihmisen vaatimaa yksilöllisyyttä. Noin 65 kibbutsia (25%) noudattaa edelleen perinteistä kibbutsiajatusta. Loput 9 kibbutsia (3%) noudattaa erityistä ”integroitua” metodia. Noin 10 kibbutsista ei ole erityistä tietoa. Suurin osa kibbutseista sijoittuu maantieteellisesti Israelin reuna-alueille aina pohjoisesta etelään. 1980 -luvun talouskriisi Israelissa vaikutti syvästi monen kibbutsin hyvinvointiin. Monet jäsenet jättivät kibbutsin. Viime vuodet ovat kuitenkin osoittaneet kasvua, kun uudet nuoret yksilöt ja perheet ovat lisääntyvässä määrin liittyneet kibbutseihin. Kibbutseja arvostetaan niiden yhteisöllisyyden, maaseutumaisuuden ja niissä tarjottavan erinomaisen koulutuksen takia. Työskentely siinä määrin kuin kukin pystyy ja siinä toimessa mitä osaa viehättää monia enemmän, kuin koskaan aiemmin. Kibbutsien eroja katsottaessa suurin ero on siinä, kuinka ne jakavat rahallista tulostaan jäsenilleen. Siinä on kolme pääsuuntaa: Yhteisöllinen tapa: Kibbutsin tulo on yhteinen ja kuuluu kaikille. Vaikka perheen koko ja tietyt erityistarpeet otetaan huomioon, kaikkien työskentely kibbutsissa arvioidaan samanarvoiseksi eikä yksilön suurempaa tai pienenpää panosta kibbutsin tulon muodostumisessa huomioida yksilön kohdalla erisuuruisina palkkioina. Kibbutsi takaa kaikille yhtä lailla kattavat perustarpeet. Integroitu tapa: Yksilön tulo rakentuu kolmesta osasta. Ensiksi jokainen jäsen saa saman osuuden kibbutsin tulosta, sen jälkeen kullekin jaetaan lisäsumma kibbutsissa olovuosien mukaan ja vielä kolmas osuus, joka koostuu siitä millaiseksi yksilön panos kibbutsissa lasketaan. Näiden summien suhde on jokaisessa tätä tapaa noudattavassa kibbutsissa omansa. Turvaverkko tapa: Tässä systeemissä tulon jakaminen perustuu erityiseen palkkaindeksiin ja yksilön ansaitsemiskykyyn. Mitä enemmän jäsen tuottaa taloudellista hyötyä kibbutsille, sitä enemmän hän saa palkkaa. Tietty prosenttiosuus jokaisen jäsenen palkoista otetaan kibbutsin yhteisiin tarpeisiin ja niistä maksetaan tukea niille jäsenille, jotka ansaitsevat alle kibbutsin määrittelemän vähimmäispalkan. Sitä kutsutaan turvaverkoksi. Tätä tapaa noudattavat kibbutsit ovat omaksuneet ”yksityistämisperiaatteen”, jossa kibbutsille kuuluvia velvollisuuksia on siirretty yksilöille itselleen ja perheyksiköille. Vain 20 kibbutsia noudattaa integroitua tapaa kibbutsin tulonjaossa. Noin 60 toimii yhteisöperiaatteen mukaan ja selvä enemmistö, n. 190 kibbutsia ns. turvaverkko tavalla. He kutsuvat itseään alkuperäisen kibbutsiliikkeen ”reformisteiksi”, jotka ottavat huomioon uuden ajan realiteetit ja haasteet. Kibbutsien jaottelussa käytetään myös niiden jakamista kahteen pääryhmään: yhteisomistukseen perustuviin ja ns. uudistajiin. Uudistusliike on uusi sosioekonominen malli, jonka suurin osa kibbutseista on jo siis hyväksynyt (vrt. ed. mainittu turvaverkko -malli). Liike lähti alkuun, kun kibbutsien määrä väheni huimaa vauhtia ja ne eivät kyenneet vastaamaan sosiaalisiin ja ekonomisiin kriiseihin. Monella kibbutsilla oli suuret velat pankeille ja erityisesti nuoret olivat jättämässä kibbutsit. Tuolloin päädyttiin enemmän yksilökeskeiseen malliin, jossa jokainen sai hoitaa perustarpeensa itse. Heikoimmassa asemassa olevien elämä turvataan maksamalla heille tukea yhteisestä rahastosta. Jäsenillä on yhtäläiset oikeudet terveys-, hyvinvointi- ja koulutuspalveluihin, vaikka palkkauksessa on eroja. Monet kibbutsin jäsenet saattavat käydä töissä sen ulkopuolella saaden sieltä palkkaa, josta maksavat tietyn summan kibbutsin rahastoon. Jokainen jäsen saa osan kibbutsin tuotosta. Tässä mallissa myös kibbutsin sisällä olevat toiminnat on eriytetty niin, että esim. maitotuotteet ovat oma ryhmänsä, lihantuotanto oma ryhmänsä jne. Näillä on oma kirjanpitonsa ja pankkitilinsä. Näin varmistetaan kunkin tuotantolinjan toimiminen omana yksikkönään. Uudessa kibbutsimallissa on enemmän kilpailua. Silti kibbutsielämä on vielä kaukana maailmanlaajuisesta elintaso- ja palkkakilpailusta. Siksi se taas viehättää monia. Viimeisten kahden vuoden aikana kibbutseihin onkin liittynyt yli 2500 uutta jäsentä. Näistä n. 60% on niitä, jotka kerran jättivät kibbutsin mutta haluavat nyt palata. Kibbutsien yhteinen jäsenmäärä oli alhaisimmillaan 115 000, nykyinen luku on yli 123 000. Viimeisin tutkimus osoittaa, että uudistusliikkeen kibbutseissa 69% ansaitsee alle 7000 NIS kuukaudessa ( 1 shekeli (NIS) on n. 0,2 euroa) ja vain 11% yli 12000 NIS tai enemmän. Palkan lisäksi on huomioitava, että kibbutsin jäsenet eivät maksa vuokria asunnoistaan ja heillä on monia muitakin kibbutsin tarjoamia ilmaispalveluja. Eniten ansaitsevat kuuluvat ikäluokkaan 41-60 -vuotiaat. Tästä ryhmästä 29% ansaitsee 9000 NIS tai enemmän kuukaudessa. Alle 40 -vuotiaiden ryhmässä samaan tuloluokkaan pääsee 15%. Miesten ansiot ovat jonkun verran suuremmat kuin naisten, kuten yleensä muuallakin Israelin yhteiskunnassa. Kibbutsin jäsenten tyytyväisyys elämäänsä on yleensä hyvä. Vuoden 2009 kyselyn mukaan yli 65% vastaajista piti taloustilannettaan hyvänä, kun vastaava luku 7 vuotta aiemmin oli alle 50%. Kaikkien kibbutsien yhteenlaskettu tulo on n. 32 miljardia NIS. Se on 5,2% kansantuotteesta ja 9,2% Israelin teollisuuden tuotannosta. Suurin osa summasta tulee muovi- ja kumituotteiden valmistuksesta, ruoan tuottamisesta, metalli- ja koneteollisuudesta ja elektroniikasta. Kibbutsien jäsenmäärä 1,6% Israelin väkimäärästä tuottaa 9,2% maan teollisuuden kokonaistuotannosta. Kibbutsiliikkeen yhteenlasketusta tuotannosta teollisuuden osuus on n. 70%. Kibbutsit omistavat 350 tehdasta ja tuotantolaitosta, joissa työskentelee n. 41 000 ihmistä. Näistä suurin osa on työntekijöitä kibbutsin ulkopuolelta, 9500 on kibbutsilaisia. Viennin osuus on 16 miljardia NIS vuosittain. Maatalous oli ennen kibbutsien selkäranka. Nyt sen osuus on 6,5 miljardia NIS. Kibbutsit tuottavat koko Israelin maataloustuotannosta yli 30%. Suurimmat alat ovat karjanhoito, viljanviljely, vihannekset, hedelmät, siemenet, kalkkunat, lihantuotanto, kalat ja lampaat. Israelin maa-alueesta kibbutsit hallitsevat n. 10% aluetta. Suurin osa niistä on maan rajaseuduilla. Noin 3% maa-alueesta on mihinkään toimintaan sopimatonta ja 5,3% on leirintäalueita. (Lähde: Israelin kibbutsiliike) 1010


Jordan joki

Maailman kuuluisin joki on kuivumassa. Nyt se on vain varjo siitä legendaarisesta joesta, jonka israelilaiset Joosuan johdolla ylittivät matkallaan luvattuun maahan (Joos. 3). Friends of the Earth Middle East -järjestön raportin mukaan suuri osa joesta saattaa kuivua kokonaan jo vuonna 2011. ”Koska suuri osa siitä on suljettua sotilasaluetta ja poissa yleisestä käytöstä, useimmat ihmiset eivät tiedä, että joki on kuivumassa”, kertoo Israelin, Palestiinan ja Jordanian ympäristöaktivistien raportti. ”Israel, Jordania ja Syyria ovat valjastaneet joen alkulähteet talous- ja maanviljelysveden ottoon ja vain pieni osa vedestä päätyy jokeen ja sen ekosysteemiin.” Raportti huomioi, että Israel ja Jordania pyrkivät päästämään jokeen vettä Galilean järvestä. Ongelma tässä on kuitenkin se, että järvessäkin vedenpinta on alhaalla ja ylijäämävettä tuskin riittää joen tarpeisiin. Kuten niin monta kertaa aiemmin, vain kunnon sateet voivat pelastaa Jordanin! 1010


Kiista Daavidin kaupungista

Jerusalemin piirikunta on hyväksynyt suunnitelman Daavidin kaupungin sen osan kehittämisestä ja suojelusta, jonne arabiasukkaat ovat tähän saakka laittomasti rakentaneet. Daavidin kaupunki sijaitsee Silwanin arabiasutuksen vieressä ja kuuluu kuningas Daavidin yli 3000 vuotta sitten valtaamaan alkuperäiseen Jerusalemiin. Tänään se on pienen mutta kasvavan juutalaisväestön kotipaikka yhdessä alueen arabiväestön kanssa. Ottomaanien ja brittien valta-ajoista lähtien alempi osa Silwania pidettiin metsikkönä eikä sinne saanut rakentaa sen historiallisen menneisyyden takia. Nyt viimeisten n. 10 vuoden aikana alueelle, joka tunnetaan nimellä ”Kuninkaan puutarha, on kuitenkin noussut n. 90 arabirakennusta ilman lupaa. Jerusalemin pormestarin Nir Barkatin mukaan arabimaanvaltaajat ovat asuneet paikalla satoja vuosia. Hänen suunnitelmassaan alue palautetaan jälleen entiseen vehreyteensä. Suunnitelman mukaan 66 laittomasti rakennettua kiinteistöä voivat jäädä ja loput alueelta laittomasti maata vallanneet saavat maata muualta. Tästä huolimatta palestiinalaiset ja vasemmistolaiset israelilaiset ovat yhdessä kansainvälisen median kanssa keskittyneet vain siihen osaan arabiväestöä, joka joutuu ”karkotetuksi” Israelin toimien takia. Israel saa vastaansa kritiikkiä vaikka kyse on laittomasta rakentamisesta sekä valtion maan valtaamisesta ja vaikka 2/3 laittomista rakennuksista saa jäädä alueelle ja muille korvataan heidän muualle muuttamisensa vaikka he ovat lainrikkojia. Barkat selitti myös, kuinka valtaajien etujen hyväksyminen tarkoittaa, että kaupunki joutuu rakentamaan alueelle puuttuvilta osin jätevesi-, vesi-, ja sähköverkoston jäljelle jääviin rakennuksiin. Puiston ja muun julkisen alueen osuus pienenee siitä mitä oli tarkoitus. Tämä ei tyydytä Obaman hallintoa Washingtonissa. ”Tämä on eittämättä sellainen askel, joka vähentää luottamusta jota tarvitaan, jotta päästäisiin suoriin neuvotteluihin”, sanoi USA:n hallinnon puhemies P.J.Crowley. ”Olemme siitä huolissamme ja olemme keskustelleet asiasta Israelin hallituksen kanssa useasti.” USA:n painostuksen ja palestiinalaisten väkivallan uhan edessä PM Netanyahu ilmoitti, että karkotuksia ei toteuteta lähiaikoina. Hänen mukaansa Silwanin suunnitelma on vain ”lähtökuopissa” ja kesken olevissa suunnitelmissa pyritään osapuolten kompromissiin. Silwan oli kiistakapulana myös 2008, kun juutalaisasukkaat ja heidän tukijansa Knessetissä vaativat Korkeimmalta oikeudelta päätöstä karkottaa arabivaltaajat vanhasta juutalaisille kuuluneesta rakennuksesta. Rakennus on 1890 Jemenin juutalaisten toimesta rakennettu laaja asuin- ja synagogarakennus. 1920 -luvun lopulla Jemenin juutalaiset karkotettiin paikalta useita uhreja vaatineissa arabimellakoissa. Kun Jordania liitti laittomasti Itä-Jerusalemin, Silwan mukaan lukien, hallintaansa 1948, arabiasukkaat muuttivat juutalaisten omistamiin kiinteistöihin. Vuodesta 1967 alue on kuulunut Israelin valtioon. Oikeistolainen juutalainen asianajaja Uri Ariel National Union puolueesta sanoo, että mitä tulee Jerusalemin laittomaan rakentamiseen, niin juutalaisia kohdellaan ankarammin kuin arabeja. ”Jerusalemissa on vähemmän kuin 50 juutalaisten laittomasti rakentamaa rakennusta. Laittomia arabirakennuksia on arviolta tuhansia. Laittomat juutalaiset rakennukset tuhotaan nopeasti, kun taas arabien kanssa ei pidetä mitään kiirettä.” Ariel antoi esimerkin, jossa Silwanin juutalaisten laiton Beit Yonatan asuinrakennus on määrätty purettavaksi mutta vain vajaan 100 metrin päässä olevat laittomat arabirakennukset saavat jäädä. Barkat ja muut ovat yrittäneet vaikuttaa, että Beit Yonatan saisi jäädä, mutta Korkein oikeus on päättänyt asian. Pormestarin mukaan Beit Yonatanin kohtalon tulisi olla sama kuin laittomien arabirakennusten. Oikeuslaitos ja hallitus ovat puun ja kuoren välissä, kun niiden pitää valita toisaalta tasavertaisuuden lain edessä ja toisaalta kansainvälisen yhteisön ja palestiinalaisten miellyttämisen välillä. Ryan Jones – Israel Today 0910


Arabien hiljainen enemmistö

Tapasin Nusseibah Khattibin ensi kerran tämän vuoden huhtikuussa. Hän on 29 -vuotias arabi, kotoisin Israelin pohjoisosassa sijaitsevasta 10 000 asukkaan Barta'n arabikylästä. Kylän alue sijoittuu vuoden 1967 rajojen molemmille puolille. Puolet asukkaista asuu Israelin puolella ja toinen puoli palestiinalaishallinnon alueella. Huolimatta siitä kummalla puolella asukkaat ovat niin suurimmalla osalla heistä on Israelin kansalaisuus. Lopuilla on palestiinalainen henkilökortti. Khattib on yksi niistä monista arabeista, joka on kuullut Israelia tukevan, 24 -vuotiaan Itä-Jerusalemista kotoisin olevan palestiinalaisen naisen Nisreen Abdel Nabin puhuvan arabiradiossa. Hän on tunnettu kritiikistään palestiinalaishallintoa kohtaan ja Israelille osoittamastaan tuesta. Tapaamisessamme Khattib osoitti olevansa samoilla linjoilla. Molemmat mainitut arabit kuuluvat arabi- ja palestiinalaiseen ns. ”hiljaiseen enemmistöön”, joka toimii rauhanomaisen yhteisolon puolesta. ”Meillä ei ole muuta keinoa kuin elää yhdessä”, sanoi Khatib, ”toivoisin yhä useamman arabin ottavan osaa kansallispalveluun.” Useimmat Israelin arabit, lukuun ottamatta druuseja, eivät tee armeijapalvelusta. Kansallispalvelus on toinen mahdollisuus. Siinä toimitaan sosiaali-, opetus-, yms. tehtävissä yhteiskuntaa auttaen. Khattib on kirjoittanut paikallisiin arabilehtiin useita kirjoituksia kutsuen Israelin arabeja tekemään velvollisuutensa. Kirjoitukset ovat saaneet vastaansa kovaa kritiikkiä arabien johtajilta. Israelin ja ulkomaiden mediassa lähes ainut arabiääni on Knessetin arabiedustajien Israelin vastainen ja palestiinalaisvaltiota vaativa huuto. Khattibin mukaan ”arabipoliitikot haluavat vain otsikoihin ja vahingoittavat kahden kansanosan herkkää yhteiseloa. Ilman vahvaa tukea omilta mikään ei muutu tässä maassa.” Khattib kutsui minut kyläänsä tapaamaan perhettään. Kaksi viikkoa kutsun jälkeen olin hänen isänsä kodissa yhdessä 25 muun kylän edustajan kanssa. Mukana oli sheikkejä, opettajia, poliisiviranomaisia ja liikemiehiä. Vieressäni istui 37 -vuotias kansallisesta terveysohjelmasta kylässä vastaava Kaba'a Said. ”Emme pelkää puhua vapaasti totuutta”, sanoi hän, ”tällä hetkellä meillä on neljä nuorta naista palvelemassa kansallispalvelussa kylän sairausvakuutustoimistossa ja lisää on tulossa.” Saidin puheen keskeytti kylän turvallisuuspäällikkönä toimiva poliisimies: ”Kuinka tuo auttaa meitä tukemaan valtiota, joka syrjii meitä. Haluamme integroitua yhteiskuntaan, mutta monin tavoin ja tarpeettomasti meitä muistutetaan monissa asioissa siitä, että kuulumme arabivähemmistöön.” Hän kertoi esimerkin, kuinka erästä autoa pysäyttäessään ja ajokorttia kysyessään juutalainen kuljettaja huusi hänelle, miksi hän pysäyttää juutalaisia autoja eikä etsi arabiterroristeja. ”Tämä on vain yksi esimerkki monista muista kuinka meitä, jotka haluamme palvella Israelin valtiota, kohdellaan.” Useimpien paikalla olijoiden mukaan maassa esiintyy arabiväestön syrjintää. Kahden tunnin keskustelun ajan jännite oli kouriintuntuva. Esitin mielipiteenäni, että mitä syrjintään tulee niin he eivät ole ainoita, jotka kärsivät siitä. Erityisesti sefardijuutalaiset ja heistä erityisesti Marokosta saapuneet, ovat kokeneet syrjintää aina valtion perustamisesta lähtien. Tämä on johtanut ääriortodoksipuolue Shasin, joka on pyrkinyt parantamaan sefardien asemaa, vaikutusvallan kasvuun. Etiopian juutalaisilla on ollut vaikeuksia päästä sisälle pääosin ”valkoisten” yhteiskuntaan. Maassa asuu myös arviolta puoli miljoonaa avioliiton kautta israelilaista, joita ei tunnusteta juutalaisiksi ortodoksijuutalaisen lain mukaan. Ero näissä syrjintätapauksissa on se, että arabien syrjintä on luonteeltaan enemmän poliittista johtuen Lähi-idän konfliktista ja terrorismista. ”Olet oikeassa. Tiedän, että monet israelilaiset ryhmät valittavat kohtaamistaan epäkohdista, mutta me olemme ainoat, joita pidetään Israelin vihollisina. Emme ole vihollisia vaan Israelin kansalaisia!”, sanoi yksi keskustelijoista. Monien israelilaisten mielessä Israelin arabien yleistä mielipidettä edustaa Barta'n naapurikylän johtaja, radikaalin Islamilaisen liikkeen tukija sheikki Raed Salah. Israelin media keskittyy Islamilaisen liikkeen koolle saamiin joukkoihin ja sen Israel vastaiseen kielenkäyttöön. Näin juutalaisille muodostuu kuva, että kaikki maan arabit ovat kuin Troijan hevonen erityisesti sotatilanteessa. Molemminpuolinen epäluulo estää aitoa keskustelua. ”Israel on olemassa ja ne, jotka haluavat tuhota sen tuhlaavat omaa aikaansa ja meidän aikaamme!”, sanoi eräs osallistuja. Syrjintäkysymys on aina huomion keskipisteessä. Esimerkkejä on useita, mm. arabit valittavat kuinka puhelimen korjaajan tulo kestää 3 kuukautta samalla kun juutalaiset saavat korjaajan muutamassa päivässä. Mutta kun puhe siirtyy elinolosuhteiden vertaamiseen arabimaissa ja Israelissa, juutalaisvaltio saa yleensä paljon kiitosta. ”Maailmassa ei ole toista valtiota, jonka asettaisin Israelin yläpuolelle”, sanoi eräs keskustelija. ”Israelissa vallitsee järjestys ja demokratia. Syrjinnästä huolimatta arvostamme tätä hyvin paljon.” Kaikki muut nyökkäilivät olevansa samaa mieltä. He haluavat vakautta ja ovat yhtä mieltä Israelin monista hyvistä puolista. Israelin arabit eivät edes haluaisi elää palestiinalaisvaltiossa palestiinalaisen hallinnon alla. Haifan yliopiston professorin Sami Smoohan tutkimuksessa 75% Israelin alle 25 -vuotiaista arabeista tuki arabien kansallispalvelua. Peräti 90% oli sitä mieltä, että se vähentäisi arabien ja juutalaisten epätasa-arvoa maassa. Tutkimuksen mukaan 33% Israelin arabeista piti itseään erittäin kansallismielisinä, 53% melko kansallismielisinä ja 44% sanoi olevansa ylpeitä israelilaisuudestaan. Perheen 61 -vuotias isä Ahmed Khattib sanoi toivoneensa 10 vuotta sitten poikansa liittyvän Israelin armeijaan, mutta tuolloin sen esti paikallinen arabijohto. ”Halusin itse liittyä Israelin armeijaan 40 vuotta sitten, mutta silloin aika ei ollut siihen kypsä. Nyt yhä useammat arabit liittyvät armeijaan.” Isäntieni mukaan Israelin arabien halukkuus palvella vapaaehtoisina kansallispalvelussa yhden tai kahden vuoden ajan, on nousussa. Näin on myös Islamilaisen liikkeen tukikohdassa Umm el-Fahemin kylässä. Tapaamisen lopulla kaksi nuorta miestä, Basel ja Haled, tulivat puheilleni. He kertoivat halunneensa palvella armeijan eliittijoukossa Golani prikaatissa ”kustannuksista välittämättä”. ”Mutta koska fyysinen kuntomme ei ollut kyllin hyvä meitä ei hyväksytty. Me ja monet ystävämme haluamme palvella valtiota erityisesti taistelujoukoissa”, kertoi Basel. Auringon laskiessa ajoimme autolla yhdessä Nusseibah'in ja Kaba'a Saidin kanssa naapurikylään Araraan. Tapasimme 62 -vuotiaan Youssef Jajan, jonka kolme poikaa ovat Israelin armeijassa. Yussef on saanut vastaansa kritiikkiä paikallisesta arabiyhteisöstä ja sen johtajilta. Kuusi vuotta sitten hänen poikansa Said sai surmansa, kun hänen yksikkönsä kimppuun hyökättiin Gazassa. Puhuimme myöhään yöhön ja Youssef kertoi Saidin varttuneen yhdessä juutalaisten kanssa ja kuinka se oli hänelle tärkeää. Pihalla oli Youssefin pystyttämä muistolaatta kaikille lähikylien Israelin armeijassa palvelleille ja kaatuneille arabisotilaille, mukaan lukien oma poikansa. ”Elämme rinta rinnan yhdessä ja meidän tulee yhdessä puolustaa maatamme”, sanoi Youssef, ”monet asiat ovat muuttuneet. Joka vuosi tältä alueelta 50 nuorta liittyy Israelin armeijaan.” Israelin arabien ja juutalaisten yhteiselo on mahdollinen eikä se välttämättä tarkoita sitä, että Israelin olisi allekirjoitettava sen oman turvallisuuden vaarantavia sopimuksia niiden kanssa, jotka haluavat sen tuhoutumista. ”Rauha vihollisiksi tunnustautuvien arabivaltioiden kanssa on lähes mahdoton”, sanoi Nusseibah, ”sekä me arabit, että israelilaiset tietävät sen. Miksi siis emme eläisi rauhassa keskenämme täällä, muuta mahdollisuutta ei ole.” Aviel Schneider – Israel Today 0910


Israel helpotti Gazan saartoa

Yli 200 rekkaa lastattuna erilaisilla tavaroilla ylittää päivittäin Gazan rajan nyt kun Israel on helpottanut maasaartoa. Kaikki ruoka- ja monet rakennustarvikkeet ovat vapaasti vietävissä. Saarto on ollut voimassa siitä lähtien, kun Hamas voitti Gazasta käydyn valtataistelun Fatahia vastaan. Saarron tarkoitus oli heikentää Hamasin asemaa. Sitä pyrittiin myös käyttämään keinona saada Hamas luovuttamaan vangitsemansa sotilas Gilad Shalit. Massiivinen kansainvälinen arvostelu sai Israelin kuitenkin päättämään tiukan saarron, jota tilannetta mm. Barack Obama kuvasi ”kestämättömäksi”. Israelin hallituksen puhemiehen Mark Regevin mukaan siviilitavaroiden vienti Gazaan ei tuota ongelmaa Israelille, mutta merisaarto pysyy voimassa aseviennin pelossa. Israel sai kansainvälistä kiitosta päätöksestään. Palestiinalaisjohto ei kuitenkaan nähnyt tilanteessa mitään edistystä. Silti USA ja EU ovat tukeneet Israelia sen kannassa, että ns. apukuljetukset Gazaan laivoilla ovat tarpeetonta provokaatiota. - Israel Today 0910


Raportti laivaiskusta

Israelin armeijan äskettäinen tutkimus Mavi Marmara laivan valtauksesta toukokuussa sanoo, että armeija ei ollut valmistautunut kunnolla valtaukseen. Israelilaiset kommandot valtasivat laivan ja samassa yhteydessä 9 ihmistä sai surmansa. Se sai aikaan kansainvälisen myrskyn Israelia vastaan. Israelin mukaan sotilaat toimivat itsepuolustukseksi, kun palestiinalaismieliset aktivistit hyökkäsivät kepit ja veitset aseinaan heitä vastaan. Raportin mukaan armeijan tiedustelu oli aliarvioinut väkivaltaisen vastustuksen mahdollisuuden. Taistelusuunnitelma ja sotilaiden aseistus oli epätyydyttävä, koska odotettiin vain passiivista vastustusta. Tutkimus ei kuitenkaan syytä ketään operaatiosta vastuussa olevaa eikä edellytä muita seuraamuksia. Eläkkeellä olevan kenraali Giora Eilandin mukaan Israelin kommandot osoittivat ammattitaitoa ja rohkeutta, sillä odottamattaan he joutuivat heti todelliseen ja välittömään hengenvaaraan. Asiassa on meneillään myös siviilitutkimus, jolla saattaa olla poliittisia seuraamuksia PM Netanyahulle ja puolustusmin. Ehud Barakille. - Israel Today 0910


Arabimedia ja naisten sortaminen

Arabimediassa on aina ollut tiettyjä tabuja joita ei käsitellä. Yksi sellainen on ollut naisten oikeudet arabimaissa. On hyvin tiedossa, että arabinaisilla ei ole samoja oikeuksia kuin miehillä. Arabilehdissä asiasta on julkaistu vain hyvin vähän. Muutama arabimedian edustaja ja toimittaja on tarttunut aiheeseen koskien naisten pahoinpitelyä. Qatarissa majaansa pitävä Al-Jazeera TV -kanava, jota arabimaissa katsotaan ahkerasti, näytti raportin missä Afghanistanin Kandaharissa olevat naiset vaarantavat henkensä aloittaessaan opiskelun. Kun Al-Jazeeran toimittajat tekivät juttua paikan päällä, opiskelijanaiset peittivät kasvonsa, jotta heitä ei tunnistettaisi. Naisopiskelijat ja heidän opettajansa joutuvat kestämään jatkuvia hyökkäyksiä. Saudien omistama arabinationalistinen Al-Arabiya TV -kanava näytti ohjelmassaan islamilaisen tutkijan Ahmad bin Baz'in haastattelun, jossa hän puolusti naisten oikeuksia ajaa autoa. Tutkija kritisoi arabimaissa vallassa olevaa näkemystä, jossa naista pidetään miestä alempiarvoisena luotuna. The Jerusalem Post -lehden arabikirjeenvaihtaja Khaled Abu Toameh kommentoi libanonilaisten naisten aikomusta toimia Gazaan menevän ”avustuslaivan” ainoana miehistönä: ”eikö olisi parempi ja enemmän avuksi, jos sama naisryhmä aloittaisi kampanjan naisten oikeuksien puolesta Hamasin valtaamilla alueilla.” - Israel Today 0910


Terrorismi käyttää hyväksi myös palestiinalaistyttöjä

Virallinen Palestinian Authority TV näytti erityisen ohjelman Sanaa Shehadehin kunniaksi. Sanaa on palestiinalainen nainen, joka kärsii Israelissa kolmea elinikäistä vankeustuomiota terroristi-iskusta, joka tappoi kolme israelilaista ja haavoitti useita muita King George kadulla Jerusalemissa vuonna 2002. Hän toimi iskussa itsemurhapommittajan autonkuljettajana ja toi hänet murhapaikkaan. Ohjelmassa haastateltiin kahta alle 10 -vuotiasta hänen veljentytärtään. Lapset sanoivat olevansa ylpeitä tädistään ja lauloivat laulun, jossa mm. sanottiin: ”haluan kantaa konekivääriä” ja ”tulemme iskemään Israeliin”. - Israel Today 0910


Akvedukti toisen temppelin ajalta

Israelin muinaismuistoviraston kaivaukset Jerusalemissa toivat päivänvaloon mahtavan kaarirakenteen, joka oli osa temppelivuorelle vettä toimittavaa vesijohtojärjestelmää. Rakenne löytyi läheltä Sultanin lammikkoa Vanhan kaupungin muurien ulkopuolella. ”Rakenne on nähtävissä 1800-luvun lopun valokuvissa. Se peitettiin 1900 -luvulla”, sanoi kaivausten johtaja Yehiel Zelinger. ”Oli sykähdyttävä hetki, kun se yht'äkkiä paljastui kaikessa komeudessaan kaivausten yhteydessä.” Nykyinen rakennelma valmistui mamelukkien valtakaudella n. 1320 jKr. Mamelukit olivat islamilaisia vallanpitäjiä vuodesta 1250 vuoteen 1517 jKr. Löydön rakennuttaja oli sulttaani Nasser-Din Muhammed Ibn Qalawun, jonka nimi käy ilmi kaiverruksesta. Sulttaanin toimesta tehty rakennustyö korvasi aiemman, toisen temppelin (536 eKr.-70 jKr.) ajalta olevan rakenteen. ”Toisen temppelin aikaisen akveduktin reitti Betlehemin läheltä Salomon lammikosta päättyen temppelivuorelle, on hyvin tiedossa”, sanoi Zelinger. ”Sulttaanin lammikko rakennettiin tulvavesivarastoksi. Jotta vesi liikkuisi tarvittiin kaarisiltarakenne rotkon yli, jonka päällä vesi kulki.” Israelin muinaismuistovirasto yhdessä Luonto- ja puistoviraston kanssa aikoo paljastaa näkyville rakenteen sen koko matkalta ja säilyttää sen. 0910


Hamasin poika - huipputerroristin poika vaaransi elämänsä uskon Jeesukseen kautta

On kolme asiaa, joita todellinen muslimi ei koskaan tekisi: Israelin auttaminen, juutalaisten rakastaminen ja Jeesukseen uskominen. Nämä kolme asiaa ovat tiukasti toisiinsa yhteydessä, sillä Jeesus syntyi juutalaiseksi ja Israelin Messiaaksi. Kun Mosab Hassan Yousef, sheikki Hassan Yousefin poika, päätti alkaa auttamaan Israelia, hän alkoi myös rakastaa juutalaisia ja löysi Jeesuksen. Hänen isänsä on Juudean ja Samarian alueen tärkeimpiä Hamas -johtajia. Mosabin tie Israelia vihaavasta islamifundamentalistista Jumalaa pelkääväiseksi juutalaisvaltion kannattajaksi on erikoinen. Nuoruusvuosinaan hänet, muiden palestiinalaisnuorten tapaan, vedettiin mukaan väkivaltaisiin mellakoihin Israelia vastaan. Mosab joutui Israelin turvallisuusjoukkojen pidättämäksi 18 -vuotiaana. Kun Israelin turvallisuuspalvelu Shin Bet Security Service sai tietää kuka hänen isänsä on, he värväsivät hänet kaksoisagentiksi. Monet palestiinalaiset ryhtyivät avustamaan Israelin turvallisuuspalvelua rahan tai muiden etujen takia. Mutta lopulta Mosab Hassan Yousef valitsi sen puolustaakseen juutalaisten elämää ja korjatakseen entisen vääräksi kokemansa ideologian virheitä. ”Minut otettiin turvasäilöön... jossa jouduin kokemaan raakaa kidutusta ja kuulusteluissa minua hakattiin säännöllisesti”, kertoi Mosab israelilaiselle Haaretz -lehdelle. ”Sitten Shin Betin virkailija saapui ja ehdotti minulle, että tekisin töitä heille... kerroin hänelle hyväksyväni tarjouksen ja ajattelin ryhtyväni kaksoisagentiksi, jolloin voisin kostaa Shin Betille ja Israelille sen, että minut pidätettiin ja kaikki muut asiat joita isälleni oli tehty.” Mutta kun Mosabia vielä pidettiin vankeudessa, jotta hänen peiteroolinsa olisi vakuuttava, hän joutui todistamaan asioita jotka vakuuttivat hänet siitä, kuka oikeasti oli vihollinen. ”Olin vankilassa yhdessä Hamasin -ihmisten kanssa. He kiduttivat vankeja, lähinnä oman järjestönsä (Hamasin) ihmisiä, kun epäilivät heitä yhteistyöstä Israelin kanssa. Minuun luotettiin, koska olin sheikin poika. Vankilassa menetin uskoni Hamasiin... Kun kaikki olivat varoittaneet aina ennen Shin Betistä, niin nyt näin ensi kerran elämässäni, kuinka Hamasin piirissä kidutettiin tovereita, omia kansalaisia, todella julmasti.” Mosab päätti lopulta oikeasti tehdä yhteistyötä Israelin kanssa ja oppi pian etteivät israelilaiset olleet sellaisia hirviöitä mitä hänelle oli opetettu. ”Hämmästyin heidän asennettaan. He eivät halunneet toimia palestiinalaisia vastaan kokonaisuutena, vaan ainoastaan ääriaineksia vastaan. Tarkkailin näitä ihmisiä, joita halusin ennen tappaa ja totesin, että kaikki mitä heistä tiesin oli väärää tietoa.” Mosab kiinnostui Raamatusta ja sen sanomasta, koska se oli niin oleellinen kirja juutalaisille ja Israelille, niillekin, jotka eivät olleet varsinaisesti uskonnollisia. UT:n tutkiskelun jälkeen hän tuli vakuuttuneeksi Jeesuksen persoonasta ja alkoi ymmärtää Lähi-idän konfliktin todellista, uskonnollista luonnetta. ”Israelin ja palestiinalaisten konfliktin perussyy ei ole sotilaallinen eikä poliittinen, vaan se on sota kahden 'jumalan', Tooran Jumalan ja Koraanin Allahin välillä. Jopa maltillinen muslimi lukee Koraanista, että juutalaiset ovat apinoiden poikia ja heidät pitää tappaa vääräuskoisina. Palestiinalaisten pitää lopettaa Israelin syyttäminen kaikista ongelmistaan. Jos he haluavat oikeasti olla vapaita, heidän pitää vapautua 'jumalastaan'.” Mosab sai Shin Betiltä koodinimen ”vihreä prinssi”, sen mukaan koska Hamasin virallinen väri on vihreä ja Mosab on ”terroristikuninkaan” poika. Hänestä tuli Shin Betin arvokkain työkalu mitä sillä oli koskaan ollut. Hänen israelilaiset yhteyshenkilönsä saivat Mosabin avulla estettyä kymmeniä terroristi-iskuja, mukaan lukien nykyisen Israelin pres. Shimon Peresin salamurha. ”Hyvin monet ihmiset ovat henkensä velkaa hänelle tietämättä siitä itse mitään”, sanoi entinen Shin Betin tiedustelukoordinaattori koodinimeltään ”kapteeni Laoi”. ”Ihmiset, jotka ovat tehneet paljon vähemmän kuin hän, ovat saaneet Israelin turvallisuuspalkinnon. Hän ansaitsee sen ehdottomasti.” Kun Mosab tuli julkisuuteen kirjansa ”Hamasin poika” kautta ja Shin Bet yhteydet tulivat ilmi, Mosabin elämä joutui vaaraan. Hänen isänsä hylkäsi hänet ja sukulaiset toivovat hänen kuolemaansa ”perheen kunnian” vuoksi. Kunniamurhat ovat tavallinen tapa Lähi-idän arabiyhteisöissä. Mosabin paljastusten jälkeen on saatu raportteja kuinka palestiinalaiset muslimit ovat aloittaneet ahdistella evankelisia arabikristittyjä Ramallahissa, Jerusalemissa ja Betlehemissä entistä enemmän. Evankelioiminen noilla alueilla on entistä vaarallisempaa. Sanotaan, että yksi kivi voi aloittaa maanvyöryn. Jos sellaisia rohkeita palestiinalaisia uskovia, kuin Mosab Hassan Yousef olisi enemmän, se voisi muuttaa koko konfliktin luonteen. -Ryan Jones – Israel Today -05.2010


Silwan vai Siiloa?

Jerusalemin pormestari Nir Barkat on paljastanut kiistanalaisen suunnitelman tuhota Itä-Jerusalemissa luvatta rakennetut arabien talot ja rakentaa paikalle turistikeskus. Projekti keskittyy Silwan -kylän alueelle, joka on juuri Jerusalemin Vanhan kaupungin Lantaportin ulkopuolella ja Temppelivuoren vieressä. Gan Hamelech, tai Kuninkaan puutarha, liitettäisiin Daavidin kaupunkiin, jossa kuninkaan sanotaan kirjoittaneen psalminsa. Alueelle halutaan rakentaa kauppoja, ravintoloita, taidegallerioita ja laaja kansalaiskeskus. Kotinsa menettäville palestiinalaisille Barkat tarjoaa uusia asuntoja läheltä. Hänen mukaansa asukkaat myös hyötyisivät turismin kasvusta alueella. Kaikesta huolimatta asukkaat sanovat ei suunnitelmalle. Heidän mukaansa se on vain yksi tapa ”juutalaistaa” Jerusalemia ja ajaa arabit pois. ”Barkat toimii kuin palokuntalainen, joka sytyttää itsensä tuleen”, melttosi arabiparlamentaarikko Ahmad Tibi Israelin Knessetissä. ”Hän luo vihaa arabikansalaisia kohtaan. Se pitää lopettaa heti.” Palestiinalaiset sanovat rakentavansa laittomasti koska he eivät saa lupaa viranomaisilta. Palestiinalaisten kotien tuhoaminen on potentiaalinen kipinä sytyttää uusi väkivallan kierre, erityisesti kun Temppelivuorikin on lähellä. Kansainvälisen tuomion takia PM Netanyahu tuli hätiin ja ilmoitti, että hanke jäädytetään ja kylän arabien ja viranomaisten välisiä neuvotteluja jatketaan. Silwanin arabihistoria on pääosin uutta, mutta sen juutalainen historia ulottuu kauas Raamatun aikoihin. Vanhassa testamentissa Silwan tunnetaan nimellä Siiloa. Se on Hiskian tunnelin paikka, joka rakennettiin 700 eKr ja jossa vesi virtaa edelleen (Jes.8:6, 2Aik. 32:3). UT:ssa Silwan esiintyy myös Siiloa nimellä (Joh.9:7) yhteydessä, jossa Jeesus paransi sokeana syntyneen miehen ja käski tämän käydä peseytymässä Siiloan lammikossa. Lähempänä omaa aikaamme juutalaiset asettuivat kylään jo ennen Israelin valtion perustamista. Vuonna 1882 joukko Jemenin juutalaisia pakeni maansa vainoja ja he asettuivat ensin alueella oleviin luoliin. Myöhemmin syntyi ns. jemeniläiskylä Kfar Shiloach (Shiiloan kylä). Alueesta on kuvia 1890 -luvulta alkaen. Vuonna 1907 matkaopaskirja Cooks Handbook for Palestine and Syria mainitsee, ”Siiloan kylä, itään Kidronista... on laajentunut suuresti etelään päin ja siinä asustavat köyhät Jemenistä muuttaneet juutalaiset, joista monet ovat rakentaneet kotinsa jyrkkään kukkulamaastoon.” Nämä juutalaiset karkotettiin kodeistaan arabikapinan vuosina 1936-1939 ja arabit ottivat haltuunsa heidän talonsa. Nyt näiden arabien jälkeläiset ovat vastaan Jerusalemin kaupunkia, joka haluaisi palauttaa juutalaisen läsnäolon alueelle. Kansainvälinen yhteisö näkee Silwania käsittävät suunnitelmat yksipuolisesti palestiinalaisten oikeuksia sortavina. Mutta se mitä yleisesti ei tiedetä tai mistä ei välitetä on, että alue oli alunperin juutalainen. Israel Today -04.2010


Ortodoksien valta-asema Israelissa puhuttaa maailman juutalaisia

Eivät vain messiaaniset, Jeesukseen uskovat juutalaiset Israelissa kärsi ortodoksien ylivallasta ja sorrosta koskien maan uskontoasioita. Ortodoksipoliitikkojen taholta tehty lakiesitys, joka vahvistaisi ortodoksien asemaa maassa ja sinetöisi heidän valtansa päättää siitä kuka on juutalainen, on herättänyt suuttumusta maailman juutalaisyhteisöissä, erityisesti Yhdysvalloissa. Israelissa ollaan aiheestakin huolissaan Obaman ja Netanyahun hallitusten välisestä luottamuspulasta. Yitzhak Benhorinin artikkelin (YNETnews 4.4.2010) mukaan tämä ei kuitenkaan ole ainoa huoli Israelin ja USA:n suhteissa. Kasvava kriisi on kehittymässä USA:n juutalaisyhteisön ja Israelin välillä. Asiasta YNET:lle kertoneen lähteen mukaan tilanne on kuin ”laivassa, joka lähestyy jäävuorta”. Kriisi liittyy ikivanhaan ortodoksit vastaan muu juutalaisuus -kiistaan. Israelissa suurin osa uskonnollisista juutalaisista lukeutuu ortodokseihin. Heillä on paljon myös poliittista valtaa Shas puolueen kautta. Mm. Israelin sisäministeri, joka samalla on maan varapääministeri, on ortodoksi. USA:ssa taas 85-90% uskonnollisista juutalaisista kuuluu reformi-, konservatiivi-, ja muihin pienempiin uskontoryhmiin. Lähteen mukaan he ovat ”raivoissaan” Israelissa vallitsevalle uskontopolitiikalle, jossa esim. juutalaisiksi tunnustetaan vain ortodoksirabbien kautta kääntyneet. Näin ollen Israelissa ortodoksirabbit saavat yksipuolisesti päättää siitä kuka on juutalainen. Artikkelin mukaan USA:n juutalaisten nuorempi sukupolvi ei ole tässä asiantilassa kovinkaan innokas lähtemään Israeliin. Monet uskovat, että jos Israel menettää USA:n juutalaisten tuen kasvavassa määrin, se vaikuttaa negatiivisesti myös Valkoisen Talon osoittamaan tukeen. Konservatiivijuutalaisten johtaja USA:ssa, rabbi Steven Wernick sanoo: ”Jos Israel haluaa olla maa juutalaisille, sen pitää olla sitä kaikille juutalaisille.” Rabbi Julie Schonfeld meni vielä pidemmälle arvostellessaan Israelissa esitettyä lakiehdotusta, joka voimaan tullessaan vain vahvistaisi ortodoksien asemaa. Hänen mukaansa se olisi tuhoisaa Israelin turvallisuudelle. Rabbi Schonfeld kuuluu USA:n ja maailman konservatiivijuutalaisyhteisön merkittävimpiin johtajiin. Israel saa valtavasti tukea ja apua USA:n ja maailman juutalaisyhteisöiltä, jotka siis suurimmaksi osaksi ovat muita kuin ortodoksijuutalaisia. Rabbi Schonfeld: ”Se mitä tapahtuu vahingoittaa Israelin turvallisuutta, enkä tarkoita tätä minään kielikuvana. Suurin osa AIPAC:n (American Israel Public Affairs Committee – vaikutusvaltainen Israelin puolesta toimiva juutalaisjärjestö) edustajista on konservatiivi- ja reformijuutalaisia, jotka USA:ssa tekevät työtä yötä päivää Israelin puolesta. Mutta kun nämä samat ihmiset menevät Israeliin, heitä ei noteerata juutalaisina! Länsimuurilla (Kotel) heitä kohti heitetään tuoleja. Poliisi pidättää heitä. Pitää ymmärtää, että uhka meidän ja Israelin suhteille on uhka koko maan turvallisuudelle.” Rabbi Schonfeldin kriittinen artikkeli asiasta julkaistiin jokaisessa USA:n juutalaisessa päivälehdessä. Se synnytti suuren kohun. Hänen mukaansa Israelin on vallannut pieni, ääriortodoksiryhmien joukko. Amerikan juutalaiset ovat olleet asiasta hiljaa, koska hiljaisuus uskontoasioissa tarkoittaa juutalaisten yhteenkuuluvuutta ja se on ensisijaista Israelin turvallisuuden kannalta. Schonfeldin mukaan: ”Nuori sukupolvi näkee Israelin kasvavassa mitassa uskonnollisen kiihkon ja sorron yhteiskuntana. Meidän tulee kääntää diasporassa olevien nuorien juutalaisten (Israelista) vieraantuminen. He eivät hyväksy yhteiskuntaa, joka sallii uskonnollisen pienryhmän uhata heidän uskonnollisia arvojaan.” USA:n juutalaisten keskusjärjestö (The Jewish Federation in the US) lähetti kirjelmän Netanyahulle ja Juutalaisviraston (Jewish Agency) puhemiehelle Natan Sharanskylle. Kirjelmässä varoitetaan ortodoksien asemaa vahvistavan lakiesityksen läpimenon haitallisista vaikutuksista. Israelin suurlähettiläs USA:ssa, Michael Oren on saanut asiasta samansuuntaista sähköpostia niin paljon, että niiden määrä ylittää suurlähetystöön viimeisen 10 vuoden aikana tulleiden viestien yhteismäärän. Rabbi Wernickin mukaan: ”Olemme sionisteja. Viisikymmentä prosenttia AIPAC:n viime konferenssin edustajista oli konservatiiveja. Olemme Israelin puolesta. Meille Jerusalem on pääkaupunkimme eikä mikään asutus. Kaikki mitä teemme, sen teemme rakkaudesta Israelia kohtaan... Nyt on aika Israelin valtion ja Israelin yhteiskunnan ottaa esille kysymys juutalaisuuden monimuotoisuudesta.” Läpimenneessään uusi laki olisi kuolinisku juutalaiselle monimuotoiselle uskontoelämälle. Suuttumusta herättää sekin, että juutalaisten pyhällä paikalla, eli Länsimuurilla sijaitsevan paviljongin ovat vallanneet ortodoksit ja poliisi suojaa heitä. Monet juutalaiset kokevat, ettei Länsimuuri kuulukaan enää heille vaan pelkästään ortodokseille. Ortodoksit ovat kohdelleet Länsimuurilla käyviä reformi- ja konservatiivijuutalaisia epäkunnioittavasti, toisinaan jopa fyysisesti tönimällä ja tuuppimalla. Netanyahun vakuuttelu siitä, että Israel on kaikkien juutalaisten kotimaa, ei enää käytännössä vakuuta kaikkia maailman juutalaisia. Kun Netanyahu, pyynnöistä huolimatta, ei ole ”löytänyt vapaata aikaa” tavata reformijuutalaisten johtajaa rabbi Eric Yoffieta, monet pitävät sitä välinpitämättömyyden osoituksena. Yoffie johtaa kuitenkin suurinta judaismiyhteisöä maailmassa. Yoffien mukaan: ”Israelin valtio ei ole vain maassa asuvien valtio. Jos niin olisi niin minulla ei olisi mitään yhteyttä tähän maahan. Se, mikä sitoo minut tähän maahan on tosiseikka, että tämä maa on juutalaisten maa. Tämä on ensisijainen asia. Sionismi on juutalaisten liike. Joka ei tätä käsitä, ei käsitä mistä Israelin valtiossa on kyse... Kuka tahansa ajattelee, että hän voi ajaa läpi lain, jonka mukaan minun judaismini ei ole juutalaisuutta, saa osakseen kovaa vastarintaa.” -Juhani Aitomaa -04.2010


Kuka on juutalainen?

Yksi polttava kysymys juutalaisen kansan keskuudessa on kysymys juutalaisesta identiteetistä. Monet ortodoksijuutalaiset eivät hyväksy juutalaisiksi pakanakäännynnäisiä, elleivät he ole käyneet läpi erityisen kääntymisprosessin. Nykyisen judaismin laatimilla säännöillä ei ole paljon raamatullista pohjaa. Ruutin kirjassa 1:16 Ruut sanoi vain, ”sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani” ja se riitti hyväksymään hänet israelilaisten joukkoon. Vaikka aikamme juutalaisten keskuudessa käydään vilkasta sananvaihtoa kääntymisestä pois juutalaisuudesta, niin näyttää siltä, että UT:n aikaan juutalaiset olivat innokkaita käännyttämään pakanoita, kuten Matt.23:15 ja Room.2:19 viittaavat. Juutalaisuuteen kääntyminen oli mahdollista kaikille pakanoille, jos he vain olivat halukkaat palvelemaan ja kunnioittamaan yhtä ja ainoaa oikeaa Jumalaa. Toisen vuosisadan päättymiseen saakka, jolloin Talmud alkoi olla valmiiksi koottu, kääntyminen oli melko yksinkertaista. Uskontohistorioitsija Mireille Hadas-Lebel, Sorbonnen yliopistosta Pariisista, sanoo, että Talmudin säännöt olivat aika laveat: ”Jokainen, joka ei palvo epäjumalia, on juutalainen” (Megilla 13a). Vuosisatojen kuluessa Talmudin juutalaisuuteen kääntymistä koskevat lait tulivat tiukemmiksi ja vaativimmiksi. Rabbi Josy Eisenbergin mukaan muinaisina aikoina kääntyminen oli helppoa, mutta nyt käännynnäisten pitää liittyä ääriortodokseihin ja noudattaa kaikkia rabbien säätämiä 613 käskyä. Silti joka vuosi Israelissa pakanoita kääntyy juutalaisuuteen enemmän, kuin mitä juutalaisia kääntyy uskomaan Jeesuksen Messiaaksi. Heprealaisen lain asiantuntija Liliane Vana huomauttaa, että kääntyminen on kiistanalainen asia ”tavalliselle” juutalaiselle, joka joutuu vastakkain sen asian kanssa, että vähemmistönä olevat ortodoksit eivät hyväksy juutalaiseksi muita kuin heidän kauttaan kääntyneitä. Ainoa laillinen tapa kääntyä juutalaisuuteen Israelissa on kääntyä ortodoksijuutalaisuuteen. Kuitenkin muihin juutalaisuuden muotoihin kääntyneitä on maailmassa paljon enemmän ja näitä Israelin rabbinaatti ei hyväksy. Se puolestaan on johtanut useisiin ikäviin tilanteisiin. Ortodoksien monopoli Israelissa luo jännitteitä ja vastakkainasettelua. Kääntyminen juutalaisuuteen tulee vielä monimutkaisemmaksi kun tiedetään, ettei maailman juutalaisyhteisöllä ole yhtä selvää ja auktoritaarista määritelmää siitä mistä juutalaisuus muodostuu. Kun uskonnolliset seikat jätetään pois, niin ortodoksien määritelmä juutalaisesta on henkilö, joka on syntynyt juutalaiselle äidille. Toiset lisäävät tähän juutalaisen isän. Monet judaismin johtajat pitävät uskonnollista puolta välttämättömänä, kun juutalaisuus määritellään. Kun juutalainen kääntyy muuhun uskontoon, hän ei enää monen mielestä ole juutalainen. Ranskan päärabbi Rene Samuel Sirat sanoo, että ”on mahdotonta tunnustaa uskontoa, johon on liittynyt ja silti säilyä juutalaisena”. Edesmennyt katolinen kardinaali Jean-Marie Lustiger sanoi aina olevansa sekä juutalainen, että kristitty. Tähän liittyen rabbi Josy Eisenbergin mielipide on, että rabbiinisen lain mukaan myös synnin tehnyt juutalainen on aina juutalainen paitsi jos hän liittyy toiseen uskontoon. Rabbi Rivon Krygier sen sijaan pohtii asiaa: ”Kysymys siitä, onko juutalaisuudesta luopunut enää juutalainen, oli laajalti esillä keskiajan rabbien, jotka määrittelivät lain, keskusteluissa. Suurella enemmistöllä he päättivät, että myös juutalaisuudesta luopunut säilyy juutalaisena. Tällaisessa tapauksessa, jos hän palaa takaisin isänsä uskontoon, häntä ei pidetä käännynnäisenä. Hänen pitää kuitenkin käydä rituaalikylvyssä osoittaakseen paluunsa Israelin yhteyteen.” Judaismia ei aina pidetä vain uskontona, vaan siihen liitetään myös maailmannäkemys, ihminen ja hänen historiansa. Armand ja Eliette Abecassis'in mukaan judaismi ei ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan se on historian aikana esiintynyt monissa, toisinaan vastakkaisissa muodoissa. Juutalainen voi elää juutalaisena ja ylläpitää identiteettiään eri tavoin. Eräät huomattavat juutalaiset eivät olleet uskonnollisia, eivät käyneet synagogassa eivätkä noudattaneet kosher -lakeja. Silti kukaan ei kiellä heidän ansioitaan juutalaisessa historiassa ja perinteessä. On tunnustettava, että myös ei-uskonnollisilla on ollut osansa juutalaisen perinteen jatkumisessa. Tutkija Armand Abecassis on hyvin pessimistinen koskien judaismin tulevaisuutta Israelissa ja Ranskassa. Molemmissa maissa on jyrkkä ja jakoa aiheuttava judaismi, joka asettaa juutalaiset vastakkain toistensa kanssa. Kun yksi ryhmä sanoo olevansa juutalainen, toinen kieltää sen (näin erityisesti messiaanisten kohdalla/toimitus). Abecassisin mukaan ”jokaisella juutalaisella on oikeus olla juutalainen kuten minullakin. Siksi minun pitää tukea häntä, vaikka hän ei ole kuten minä. Sitä juutalaisena oleminen merkitsee. Judaismi kohtaa vakavan identiteettikriisin.” Mireille Hadas-Lebelin mukaan juutalaisuus tarkoittaa kuulumista kansaan, joka perinteisesti on saanut identiteettinsä uskonnosta jolla historian aikana on ollut monia erilaisia vivahteita. Uskontoperinne ei myöskään estä ei-uskonnollista juutalaista toteuttamasta omaa juutalaisuuttaan uskonnosta riippumatta. Hän voi löytää sen historiasta tai kulttuurista. Monelle juutalaisuus tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita. Lähi-idän tuntija Neil Lazarus sanoo: ”En käy synagogassa, mutta rakastan Israelia... Israelin tulisi olla paikka, jossa jokainen juutalainen, maallinen tai uskonnollinen voi elää uskonsa mukaan. Sionismin luonne on sallia jokaisen juutalaisen päättää itse juutalaisesta uskostaan.” Kaikella tällä on merkitystä koskien juutalaisia Jeesukseen uskovia. Jos juutalaisuus määritellään uskonnon mukaan, ovatko messiaaniset juutalaisia? Jos juutalainen identiteetti on yhteisen kulttuurin ja historian tulosta voidaanko Jeesukseen uskovat syrjäyttää? Olisiko Neil Lazarus oikeassa sanoessaan, että jokaisella juutalaisella on oikeus päättää omasta uskostaan? Onko Jeesukseen Messiaana uskovalle sijaa? Ehkä – ehkä ei. Vaikka juutalaisuuden määritelmä olisi kuinka lavea, niin olisiko se koskaan niin lavea, että hyväksyisi myös ”Jumalan Israelin”. -Jean-Paul Rempp – CWI Herald


Palestiinalaisia pakolaisia ei ole - israelilainen asiantuntija kumoaa pakolaisuus -väitteen / Israel Today

Haifan yliopiston prof. Nitza Nachmias on juutalais/arabisuhteiden asiantuntija. Hänen mukaansa käsite ”palestiinalainen pakolainen” on keinotekoinen. Nachmias opettaa myös USA:ssa Marylandin yliopistossa. Hän sanoo Palestiinan arabien ottaneen ”pakolainen” termin käyttöön saadakseen sen kautta kansainvälistä sympatiaa. Vain harvat tietävät, että palestiinalaiset eivät kuitenkaan sovi tavalliseen ja lailliseen määritelmään siitä, kuka on pakolainen. ”Jos ihmiset lopettaisivat puhumasta asuinpaikoistaan 'pakolaisleireinä', niin he ehkä näkisivät, että nuo asuinpaikat ovat aivan tavallisia kyliä ja kaupunkeja, kuten kaikkialla muuallakin ja niiden asukkaat elävät niissä pysyvää elämää”, kertoi Nachmias israelilaisen radioasema Arutz7 ohjelmassa. ”Todelliset pakolaisleirit ovat sellaisia, kuin esimerkiksi nyt Haitissa, ne eivät ole asutuksia, joissa on kadut ja kivirakennukset, kuten palestiinalaisten ns. pakolaisleireissä.” Nachmias huomautti, että useimmat pakolaisstatusta vaativat ulkomailla asuvat palestiinalaiset ovat täysin integroituneet asuinmaahansa, eli käytännössä eivät ole mitään pakolaisia. Myös palestiinalaisten vaatimus pakolaisten jälkeläisten huomioimisesta on ainutlaatuinen oma versio pakolaisstatuksesta. ”Kansainvälisen lain mukaan, pakolainen on yksilö tai perhe joka on pakotettu pakenemaan, mutta tämä määritelmä ei laajene koskemaan heidän lapsiaan, yhteisöään eikä ryhmäänsä. Palestiinalaisilla on tästä aivan omat sääntönsä ja heidän kohdallaan tämä kansainvälinen laki ei ilmeisesti päde”, selvitti prof. Nachmias. Tällainen ainutlaatuinen kaksoismääritelmä sallii palestiinalaisten vaatia pakolaisstatusta maailmanlaajuisesti lähes 5 miljoonalle hengelle. Israelin itsenäisyyssodan aikana alueelta lähti n. 700 000 arabia nykyisen Israelin valtion rajojen ulkopuolelle. Suuri osa heistä ei ole enää elossa. Nachmias kritisoi erityisesti YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöä UNRWA:ta, joka on vastuussa näistä ”pakolaisista”. Nyt UNRWA käyttää YK:n jäsenvaltioiden kansalaisten verovaroja suuressa mitassa työhön, joka ei ole varsinaista avustustyötä. Järjestö toimii pikemminkin suuren työnantajan roolissa palestiinalaisalueilla, jossa sen palveluksessa on yli 30 000 henkeä. Nachmias on löytänyt dokumentteja järjestön miljardien dollareiden eläkemaksuista, joita hoitavat Sveitsin pankkiirit. Kaikki tämä järjestössä, jota kutsutaan ”avustusjärjestöksi” ja jonka mandaatti uudistetaan YK:ssa aina 3 vuoden välein. Nachmias kehottaa Israelia muuttamaan taktiikkaansa palestiinalaisten vaatimaa miljoonien ”pakolaisten” paluuoikeutta kohtaan. Tämä on yksi suurimmista esteistä rauhansopimukselle. Mikään israelilainen hallitus ei voi suostua sellaiseen, joka merkitsisi käytännössä valtion loppua. ”Israelin tulisi ottaa rohkea kanta asiaan, perustaa kantansa kansainväliseen lakiin ja käytäntöön sekä vaatia, että koko palestiinalaista pakolaisasiaa ei enää ole olemassakaan.” -04.2010


Laki, demokratia ja uskonto

Virallisesti Israel on demokraattinen maa, jossa on uskonnonvapaus eikä edes lähetystyö ole laitonta siitä huolimatta, että ääriortodoksinen L'Achim järjestö näkee asian toisin. Lähetystyöstä ei pidetä mutta se ei ole vastoin lakia. Ääriortodoksit ovat jo pitkään halunneet lain, jossa uskostaan puhuva saisi kuuden kuukauden vankeustuomion. L'Achimin nettisivun mukaan laki "antaa kuuden kuukauden vankeustuomion jokaiselle, joka yrittää vakuuttaa toista, suoran yhteydenoton kautta, luopumaan omasta uskonnostaan." Nyt heillä on myös nimienkeruu vaatimukseen, jossa vankeustuomio nostetaan yhteen vuoteen saakka, kun uskonnostaan puhuva todistaa siitä aikomuksella saada toinenkin omaan uskontoonsa. Kaikenkaikkiaan laki on senlaatuinen, että se olisi vastaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia, erityisesti sen artiklaa numero 18. Siksi lain läpimeno ei olekaan todennäköistä. Lisäksi myös muut juutalaisuuden haarat, etunenässä reformi- ja konservatiivijuutalaisuus alkaa saada tarpeekseen pienen ortodoksivähemmistön ylivallasta Israelissa (ks. erillinen artikkeli). Jokaisella on "oikeus vaihtaa" uskontoaan ja uskomuksiaan niin halutessaan. Jokaisella on myös oikeus puhua uskostaan toisten kanssa, opettaa ja harjoittaa sitä. -04.2010


Hamas vapautti brittijournalistin

Gazassa Hamasin vankina kuukauden ollut brittilehtimies Paul Martin vapautettiin maaliskuussa. Hamasin mukaan hänet pidätettiin, koska hän kirjoitti palestiinalaisten imagoa vahingoittavasti kertoessaan, että palestiinalaiset salakuljettavat aseita Gazaan Egyptistä rajan ali tunneleita pitkin. Hamas johtaja Mahmoud al-Zahar sanoi toimittajan aikoneen tehdä artikkelin myös siitä, kuinka Hamas käyttää siviilejä ihmiskilpinä. Martin sanoi olleensa Gazassa tehdäkseen dokumenttia entisestä gazalaisesta militantista, jota vastaan Hamas nyt on nostanut syytteen yhteistyöstä Israelin kanssa. "Olen kokenut paljon, mutta jos vapauttamisellani yleensä on jotakin merkitystä, niin se on, että maailman tulee nähdä, että journalistien pitää tehdä työnsä vaikka siinä on riskejä, jos median vapaus halutaan säilyttää." BBC. -04.2010


Jordan haluaa Kuolleen meren kääröt

Jordan vaatii itselleen huomattavaa osaa Kuolleen meren kääröistä, jotka olivat hiljattain näytteillä Royal Ontario museossa Torontossa. Muinaiset kirjoitukset ovat n. 2000 vuotta vanhoja essealaisten, erään juutalaisen lahkon kirjoittamia. Eräät tutkijat katsovat Johannes Kastajan olleen essealainen, jotkut vetävät heistä yhteyden jopa Jeesuksen opetuslapsiin. Kääröt löydettiin Khirbet Qumranista, Kuolleen meren länsirannalta, jossa essealaisten yhteisö eli ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Jordanian vaatimat dokumentit ovat ne, jotka Israelin puolustusvoimat saivat haltuunsa Itä-Jerusalemissa sijaitsevasta museosta, kun alue vallattiin Jordanialta kuuden päivän sodassa vuonna 1967. Jordania perustaa vaateensa myös Haagin kokouksen 1954 lauselmaan, joka koskee sodassa saatua kulttuuriaarteiden suojelua. Kun kääröt olivat näytteillä Torontossa, Jordania otti yhteyttä Kanadan viranomaisiin vaatien heitä takavarikoimaan kirjoitukset, mutta Kanada kieltäytyi. Jordan vaatii niitä itselleen myös sillä perusteella, että kun kääröt löydettiin 1947, Israelin valtiota ei vielä oltu perustettu. Nyt Jordania on vedonnut asiassa myös YK:n, että se pakottaisi Israelin luovuttamaan kirjakääröt. Haaretz. -04.2010


3000 vuotta vanha kirjoitus

Huolimatta palestiinalaisten väitteistä, ettei Israelin alueella ollut koskaan juutalaisten läsnäoloa Raamatun aikoina, arkeologia todistaa toistuvasti aivan muuta. Haifan yliopiston raamatuntutkimusosaston prof. Gershon Galil uskoo nyt löytyneen vanhimman esimerkin heprealaisesta kirjoituksesta. Löytö on ruukunpalanen, joka löydettiin vuonna 2008 Khirbet Qeiyafasta, läheltä Elah laaksoa (Daavid ja Goljat 1Sam. 17 luku). Kirjoitus on tehty musteella n. 15x16,5 cm kokoiselle palaselle. Khirbet Qeiyafa on ainoa paikka, josta on löydetty kaksi porttia, toinen Jerusalemiin päin ja toinen länteen päin. Tämä on merkki siitä, että paikka on raamatullinen Saaraim, hepreaksi "kaksi porttia". Se esiintyy Raamatussa Joos.15:36, 1Sam.17:52 ja 1Aik.4:31-32. Se liitetään kuningas Daavidiin, joka seikka puolestaan tukee sitä, että paikan arkeologinen iänmääritys jatkuu aina 10 vuosisadalle eKr. Kirjoitus viittaa siihen, että heprea oli käytössä jo kauan ennen mitä useimmat tutkijat uskovat. Physorg.com. -04.2010


Israel selviää talouden taantumasta

Asiantuntijoiden mukaan Israel on niiden valtioiden joukossa, joiden talous kasvaa nopeimmin maailmanlaajan talouskriisin jälkeen. Israelin kansantuotteen arvioidaan kasvavan vuonna 2010 3%. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitää Israelia esimerkkinä hyvästä kriisin hoidosta, erityisesti työttömien luvun vähentyessä. Se on nyt 7,4% kun se esim. USA:ssa on 9,7%. Silti Israelissa on suuri ero köyhän ja rikkaan välillä. Kansainvälinen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järejstö OECD äänestää toukokuussa pääseekö Israel sen jäseneksi. Israelista olisi tulossa yksi järjestön köyhimmistä maista jossa on suuret sosiaalierot. Tilaston mukaan joka viides israelilainen on kaksi kertaa köyhempi kuin keskiverto OECD maiden kansalainen. Useimmat köyhät Israelissa lukeutuvat arabiyhteisöön ja ortodoksijuutalaisiin. Niissä köyhyysrajan alle jää n. 50-60% ihmisistä. Yli puolet Israelin työvoimasta ansaitsee vähemmän kuin 1066 USD (4000 shekeliä) kuukaudessa. Monessa perheessä on suuri haaste saada rahat riittämään kun hinnat ovat korkealla ja palkat alhaalla. Israel Today. -04.2010


Uusi kaupunki suunnitteilla

Huolimatta luontojärjestöjen ja lähikaupunkien vastustuksesta, Israelin kansallinen rakennusvirasto aikoo sijoittaa uuden kaupungin, Kassifin, Aradin kaupungin lähelle. Se rakennetaan Negevin autiomaahan ja tulee lähinnä ortodoksiyhteisön tarpeisiin. Ortodeksiyhteisöissä on suuri syntyvyys ja nuorien parien on vaikeata löytää asuntoja. Israelin asuntoministeriön mukaan ääriortodoksinen väestö tarvitsee n. 100 000 uutta asuntoa lähivuosina. Kaupungin alue olisi n. 475 hehetaaria ja se sisältäisi n. 10 000 asuntoa ja 50 000 asukasta. Israelin luonnonsuojeluyhdistys vastustaa hanketta, sanoen sen tuhoavan alueen ekologian. Järjestön mukaan parempi vaihtoehto olisi laajentaa jo Negevissä olemassaolevia kaupunkeja, kuten Beer Shevaa (joka on Negevin alueen pääkaupunki), Aradia, Dimonaa, Yeruhamia, Ofakimia ja Netivotia. Israel Today. -04.2010


Israel putoaa terroristiasteikossa

On ainakin yksi tilasto, jossa sijoituksen putoaminen on hyvä asia. Isossa Britanniassa sijaitseva Maplecroft yhtiö tekee listausta maailman vaarallisimmista maista terroristihyökkäyksen suhteen. Vuosina 2000-2004, kun palestiinalaisterrori oli huipussaan, Israel oli listan kärkimaita. Mutta nyt viimeisessä listauksessa se on pudonnut jo sijalle 17. Numero 1 on Irak, sitä seuraavat Afganistan, Pakistan, Somalia, Libanon, Intia, Algeria, Kolumbia ja Thaimaa. Raportti ottaa huomioon terrorismiriskin, väkivallan voimakkuuden uhrien lukumäärän perusteella, maan historian suhteessa väkivaltaan ja terroristijärjestöjen esittämät uhkaukset. Luetellut 9 maata listataan "erittäin vaarallisiksi". Useimmissa niissä väkivallan takana ovat islamilaiset militantit. Muista maista esim. Venäjä on sijalla 15, Iran 19, Iso-Britannia 41, Kiina 43, USA 46, Ranska 56 ja Saksa 81. Australia on rankattu viimeiselle sijalle 125, sitä ennen on mm. Kanada sijalla 116. (Suomen sijoituksesta ei ole tietoa, mutta lienee myös hyvin loppupäässä). -04.2010


Palestiinan kaksi ääntä

Virallisesti palestiinalaishallinto edustaa ulospäin periaatetta, että Lähi-idässä kaksi valtiota, Israel ja Palestiina, olisivat naapureita. Toinen ääni kuuluu usein Palestiinan TV:sta ym. mediasta, jossa asiat kerrotaan toisin oman maan kansalaisille. TV:n ohjelma nuorille palestiinalaisille oli osoitettu Israelin kaupungeissa Lodissa, Nasaretissa ja Beer Shevassa asuville arabinuorille ja muun ohessa siinä sanottiin: "Rakkaat lapset... tämä ohjelma on todellakin myös teidän samalla tavalla kuin se kuuluu jokaiselle palestiinalaiselle lapselle, koska te olette osa miehitettyä Palestiinaa". Palestiinan mediassa on tavallista käyttää Israel -nimen sijasta esim. sanaa "miehitetyt alueet". Palestinian Media Watch. -04.2010


Palestiinan korruptio paljastetaan

Rauhanprosessin piti saada aikaan toimiva ja demokraattinen Palestiinan valtio, joka tulisi toimeen omillaan. Se mitä on tapahtunut on aivan päinvastaista. Lähi-idässä on uusi korruption kyllästämä ja kansalaisiaan painostava valtio, joita siellä muutenkin riittää. Entinen Palestiinan tiedustelupalvelun korruptiota vastaan taistelevan osaston johtaja Fahmi Shabaneh, osoitti harvinaista rohkeutta puhuessaan näistä asioista Jerusalem Postin haastattelussa. Hänen mukaansa nykyinen, länsivaltojen tukema palestiinalaishallinto on korruption mädättämä alhaalta ylös asti. ”Palestiinan johto on hyvin korruptoitunut ja se pitää vaihtaa”, sanoi hän. Shabanehin mukaan korruptio esiintyy viranhoidossa ja hallinnon rahojen käytössä. Sen lisäksi siihen liittyy seksiskandaalit. Shabaneh jätti äskettäin virkansa turhauduttuaan korruption vastaiseen taisteluun, johon ei saanut tukea omalta hallinnoltaan. Ne, joiden puolesta hänen tuli työtään tehdä, olivat itseasiassa koko ongelman perussyy. ”Kun palestiinalaishallinto muodostettiin Oslon sopimuksen myötä 1993, jätin työni lakimiehenä ja ryhdyin työhön heidän kanssaan. Halusin olla mukana rakentamassa valtiota lain ja järjestyksen pohjalle, valtiota jossa ei olisi sijaa korruptiolle.” Useimmat palestiinalaisjohtajat tulivat uuteen hallintoon PLO -järjestöstä. PLO tunnettiin tuolloin terroristijärjestönä, joka yhtenä terrorin keinona käytti kiristystä ja petosta. Nuo toimet olivat tuttuja PLO:n johdolle mutta todellisesta valtiorakenteiden pystyttämisestä tiedettiin hyvin vähän. PLO:n johtajat, jotka saapuivat Tunisiasta 1993 (ja sen jälkeen, kun Israel vuosikymmen aiemmin oli karkottanut terroristijärjestön Libanonista) ovat edelleen vallankahvassa. He käsittelevät verot ja ulkomaiset avustukset. Nyt näillä henkilöillä on loisteliaita asuntoja ja huviloita sekä muuta omaisuutta niin Palestiinassa kuin ulkomailla ja paljon käteistä. Eläen itse kaikin tavoin ylenpalttisesti, he saarnaavat kuinka Israel ja kansojen välinpitämättömyys pitää heidän kansaansa kurjuudessa. Shabaneh on varoittanut palestiinalaishallintoa tilanteesta useasti sanoen korruption pelaavan Hamasin pussiin. Kun Hamas sai vallan Gazassa vuonna 2007, hän varoitti sen saapuvan myös Juudean ja Samarian alueelle. Nyt Hamasilla on enemmistö palestiinalaisten parlamentissa. Se sai suuren vaalivoiton vuonna 2006, kun johtajiensa korruptioon pettyneet äänestäjät toivoivat sen kautta saavansa muutosta aikaan. ”Ilman israelilaisten läsnäoloa Länsirannalla, Hamas olisi jo tehnyt Länsirannalle saman minkä se on tehnyt Gazalle”, sanoi Shabaneh. ”Länsirannan ihmisistä on vaikea löytää niitä, jotka tukevat nykyistä hallintoa. Ihmiset ovat kyllästyneet taloudelliseen korruptioon ja huonoon viranhoitoon.” Shabaneh on tietoinen, että hän on vaarassa joutua salamurhaajan uhriksi paljastustensa takia. Hän on valmistautunut asiaan hankkimalla hautapaikan ja hän on antanut ohjeet vaimolleen ja viidelle lapselleen miten heidän tulee toimia hänen kuoltuaan. Niin kauan kuin voi Shabaneh sanoo jatkavansa yhden miehen sotaa Palestiinan hallinnon väärinkäytöksiä vastaan. Israelilaisten asiantuntijoiden mukaan Palestiinan valtio tulee olemaan itsenäinen vain nimellisesti. Todellisuudessa valtio on riippuvainen Israelista ja jatkuvasta miljardien dollarien ulkomaisesta avusta. Tästä valtavasta rahasummasta suuri osa päätyy korruptoituneiden viranhaltijoiden ja johtajien taskuihin. Siitä huolimatta länsivallat pitävät yllä illuusiota Palestiinan valtiosta, joka tulisi olemaan itsenäinen, tuottelias ja omillaan toimeentuleva kansakunta. Shabanehin paljastuksien tulisi herätellä näitä länsimaisia johtajia, jotka toimivat kuin taivaanrannan maalarit kieltäessään tosiasiat. Silti USA:n ja EU: n johto väittää kiven kovaan hallitsevansa tosiseikat Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessissa. USA:n presidentti Obama ja EU:n johto ovat jo päättäneet pumpata 1,5 miljardia lisää vuosittaista rahaa palestiinalaisten pohjattomaan aarrearkkuun, jotta sen johtajilla olisi lisää mistä taskunsa täyttää. Koska vaaditaan kyllin selvästi minne raha päätyy ja kuinka se käytetään? Olisiko kansalaisten tehtävä asialle jotakin, jos sen edustajat kansoissa ovat näin huolettomia yhteisten varojen suhteen? -Ryan Jones – Israel Today


Kauempana rauhasta – lähempänä Jumalaa?

Uusi vuosikymmen on alkamassa. Edellisen kymmenvuotisjakson jälkeen ihmisten mielialat Israelissa eivät ole kovin korkealla. Toinen palestiinalainen intifada, toinen Libanonin sota, Gazan sota, tuloksettomat rauhanneuvottelut, vaalit ja hallituksen vaihtuminen, talouden nousu ja lasku, ovat viime vuosien saldoa. Kyselyn mukaan 57% israelilaisista suhtautuu poliittiseen tilanteeseen negatiivisemmin, kuin mitä suhtautuivat 10 vuotta sitten, vuonna 2000. Samaan aikaan yli 30% sanoo lähestyneensä Jumalaa. Likudin kansanedustaja ja entinen Israelin armeijan päällikkö Moshe Ya'alon sanoo: ”Israelin taistelu rauhasta palestiinalaisten kanssa on kansakunnan poliittinen keskus. Kaikki pyörii sen ympärillä.” Israel ottaa yhden askelen eteen ja kaksi taakse. Kahden sodan, satojen armeijaiskujen ja tuloksettomien rauhanneuvotteluiden jälkeen 65% kansasta ei usko Israelin ja arabien rauhaan tulevana vuosikymmenenä. Vain 39% uskoo Israelin turvallisuuden paranevan tulevina vuosina. Palestiinalainen väkivalta ja terrori sekä siihen liittyvät Israelin toimet ovat luoneet syvän epäluulon osapuolten välille. USA:n pres. Obama, joka vannoi saattavansa alueen konfliktin pikaiseen päätökseen, on tunnustanut epäonnistuneensa asiassa. ”Lähi-idän rauhanprosessi ei ole edistynyt ja on vain oikein sanoa, että kaikista pyrkimyksistämme huolimatta olemme tilanteessa jossa en haluaisi sen olevan.” Obama sanoi Time lehdelle: ”Tämä on rankkaa... Tämä on niin vaikea ongelma kuin kuvitella saattaa. Jos olisimme aavistaneet joitakin näistä kummankin osapuolen ongelmista ennakkoon, emme olisi nostattaneet toiveita niin korkealle.” Epäonnistunut rauhanprosessi on vahingoittanut Israelin juutalaisten ja arabikansalaisten, joita maan väestöstä on 20%, suhteita. Tutkimuksen mukaan 47%:lla on entistä negatiivisempi kuva maansa arabeista, kuin mitä heillä oli 10 vuotta sitten. 31%:lla tuo kuva on pysynyt samana. Pinnan alla on syvä molemminpuolinen epäluulo. Juutalaiset eivät luota arabeihin, koska he tuovat esille sympatioitaan palestiinalaisten asiaa kohtaan. Arabit puolestaan kokevat olevansa toisen luokan kansalaisia. ”Toisaalta arabit ovat Israelin kansalaisia, mutta toisaalta näkevät palestiinalaiset veljinään ja sisarinaan, (joiden kanssa) olemme yksi kansa”, sanoi Knessetin arabiedustaja Mohammed Barakeh. ”Niin kauan kuin Israel ei vetäydy miehitetyiltä alueilta, Itä-Jerusalem mukaan lukien, arabit eivät voi myöntyä.” Tuloksettomien rauhanpyrkimysten pohjalta nouseva jännite juutalaisten ja arabien välillä on saanut yhä useamman juutalaisen etsimään Jumalaa ja turvautumaan judaismiin. Nuoren sukupolven kohdalla tämä käy ilmi musiikista, jossa yhä useampi maallinen artisti ottaa aiheensa raamatullisista ja uskonnollisista teemoista. Poliittisessa kentässä 82% niistä, jotka sanovat olevansa oikeistolaisia, kertoo liikkuneensa mielipiteissään yhä enemmän oikealle. Vain 37% vasemmistolaisista sanoo tulleensa yhä enemmän vasemmistolaisiksi. 39% katsoo, että heidän poliittinen vakaumuksensa on säilynyt samana. ”Yli kaksinkertainen määrä ihmisiä, verrattuna 1990 -lukuun, on kääntymässä oikeistomielisiksi”, sanoo heprealaisen yliopiston politiikan tutkija tri Neri Horowitz. ”Tiedämme enemmän kuin 1990 -luvulla ja se vaikuttaa optimismia vähentävästi.” Viime vuosikymmenellä poliittinen korruptio nosti päätään Israelissa. Entinen PM Ehud Olmert erosi lahjonta- ja petossyytösten jälkeen. Entinen pres. Moshe Katsav luopui virastaan raiskaussyytteiden takia. Entinen valtiovarainministeri Abraham Hirchson sai tuomion kavalluksesta. Tutkimuksessa haastatelluista 67% sanoikin, että heillä on vähemmän luottamusta hallitukseen, kuin mitä oli 10 vuotta sitten. Vain 9% sanoi luottavansa maansa johtoon. ”Israelin kansalaiset ovat ilman johtajia”, sanoo ääriortodoksipuolueen entinen johtaja Arieh Deri. ”Jumala rankaisee meitä, koska olemme hyljänneet juutalaiset arvot ja ottaneet sijaan maalliset.” On ironista, että Deri, joka suunnittelee poliittista paluuta, oli 3 vuotta vankilassa lahjonnasta, luottamuksen väärinkäytöstä ja petoksesta tuomittuna. Kymmenen vuotta sitten oikeistopuolue Likudin ja vasemmistopuolue Laborin erot olivat selvät. Kummallakin oli omat periaatteensa maan ja rauhan suhteen. Nyt kumpikin puolue kannattaa maanluovutuksia Juudean ja Samarian alueelta rauhan saamiseksi. Likudin johtaja ja nykyinen PM Netanyahu ei voi vastustaa kansainvälistä, eikä oman maansa kansalaisten painostusta rauhan aikaansaamiseksi vaikka riskejä ottamalla. Israel ei ole vain arabien puristuksessa, vaan myös omien kansalaistensa toiveiden ja länsimaiden otteessa. ”Washingtonista tuleva painostus ja arabien ja Iranin uhka pitää Israelin varuillaan”, sanoi yeshiva (uskonnollinen koulu) opiskelija Jerusalemin vanhassa kaupungissa. ”Juuri uhat ja jännitteet kansakunnassa vetävät ihmisiä lähemmäs Jumalaa.” Viime vuosikymmenen aikana tehtiin useita yrityksiä rauhan suhteen. Sukkuladiplomatia, tiekartta, Camp Davidin kokouksesta Sharm al Sheikhin konferenssin kautta Annapolisin kokoukseen, jne. Mutta jokainen yritys on epäonnistunut. Koska ihmisen pyrkimys rauhaan näyttää olevan illuusio, yhä useampi israelilainen etsii korkeampaa todellisuutta. -Aviel Schneider – Israel Today


Israel ja Syyria sanasodassa

Israel ja Syyria ovat suurimmassa sanasodassa vuosiin, kun kumpikin on syyttänyt toistaan sotavalmisteluista. Ensin Syyrian presidentti Bashar al-Assad syytti Israelia siitä, ettei se ole tosissaan halukas rauhaan vaan ”toimii sodan syttymiseksi”. Syyrian ulkoministeri Walid Muallem jatkoi aiheesta varoittaen, että sodan syttyessä Israelin kaupunkeihin hyökättäisiin. Ulkoministerin uhkaus käsitettiin Israelissa ohjusiskuilla uhkailemisena. Israelin ulkoministeri Avigdor Lieberman vastasi Assadille samalla mitalla: ”Kun seuraava sota syttyy, ette vain häviä sitä vaan perheenne menettää valtansa.” Israelin PM Benjamin Netanyahu koetteli tyynnytellä tunteita: ”Israel haluaa rauhaa kaikkien naapuriensa kanssa. Toivon, että voimme pian uudelleen aloittaa neuvottelut palestiinalaisten kanssa ja olemme myös avoimia neuvotteluille Syyrian kanssa.” Netanyahu kuitenkin täsmensi, että neuvottelut tulee aloittaa ilman ennakkoehtoja. Syyrian ehdoton vaatimus on ollut, että se ei neuvottele ennen kuin Israel on vetäytynyt Golanin alueelta, jotka se valtasi Syyrialta vuoden 1967 sodassa. Liebermanin mukaan Israel ei voi vetäytyä Golanilta. Alue on ensiarvoisen tärkeä Israelin, erityisesti Galilean alueen, turvallisuudelle. Syyrialainen hallituksen valvoma päivälehti Tishreen vakuutti Syyrian olevan valmis rauhaan tai sotaan. - 03.2010


Sateet tulivat vihdoin

Kuukausien odotuksen jälkeen sateet saapuivat Israeliin. Kuivat jokiuomat (wadi) olivat äkkiä täynnä villisti virtaavaa vettä. Negevin alueella Nitzana -silta sortui vesimassojen alla. Tulvia esiintyi useilla alueilla. Tämän vuoden sateet ja myrskyt olivat voimakkuudeltaan odottamattomia. Kallisarvoisia vesivaroja ei kuitenkaan joka paikassa saatu hyödynnettyä. Negevin vesivarastoihin kerääntyi yli 350 miljoonaa m3 vettä, mutta vielä suurempi määrä menetettiin. Negevin suurin vesivarasto Lavanissa sortui ja sen vesimassat vyöryivät Siinaille. Lavanin vesivaraston korjaustarve oli tiedossa mutta siihen ei oltu vielä ryhdytty. Sde Bokerissa satoi yhtenä päivänä 76 mm. Se on suurin sademäärä sitten vuoden 1953. Eilatissakin saatiin 20 mm sadetta. Kuolleen meren pinta nousi 10 cm. Nousu ei kuitenkaan ole kovin merkittävä, kun samaan aikaan veden pinta laskee n. 1 m vuodessa. Israelin suurin vesivarasto on Galilean järvi. Sen pinta on noussut sateiden seurauksena yli 1,3 m. Vesiraja on kuitenkin edelleen 4,25 m alle järven kapasiteetin. - 03.2010


Palestiinan TV jatkaa vihakylvöä

Palestiinan TV:ssa muslimipappi kehotti saarnassaan uskollisia muslimeja tekemään juutalaisista selvää jälkeä. ”Juutalaiset ovat Allahin ja hänen sanansaattajansa (Muhammed) vihollisia. Kaiken kaikkiaan he ovat kaiken ihmisyyden vihollisia, ja erityisesti palestiinalaisten. He ylläpitävät sotaa meitä vastaan kaikenlaisin rikollisin keinoin eivätkä edes moskeijat säästy heidän rasismiltaan. Vaikka aasit lopettaisivat vinkumisensa, koirat haukkumisensa, sudet ulvomisensa ja käärmeet puremisensa, niin juutalaiset eivät lopettaisi vihaansa muslimeja kohtaan.” Muslimisaarnaajan mukaan tarvitaan tottelevaisuus Koraanille ja pyhä sota Palestiinan asian puolesta. - 03.2010


Kasva ja ryhdy marttyyriksi

Kansainvälinen yhteisö kiinnittää kovasti huomiota milloin mihinkin, erityisesti Israelia koskevaan asiaan Lähi-idän tilanteessa. Palestiinalaisten lasten aivopesua, jolloin jo lastentarhassa aletaan kylvää ennakkoluulon ja vihan siemeniä juutalaisia kohtaan, ei arvostella. Kun lapset muualla maailmassa yleisesti haluavat tulla urheilijoiksi, isiksi, äideiksi, autonkuljettajiksi, jne., niin monet arabipienokaiset Juudean, Samarian ja Gazan alueella kertovat haluavansa marttyyreiksi. Palestiinan TV lastenohjelmissa näytetään jatkuvasti lapsia, jotka puhuvat toiveestaan. Äskettäin lastenohjelman nuori juontaja ylisti 10-vuotiasta tyttöä, joka ilmaisi halunsa olla marttyyri. ”Hän ei ole kuin 10 vuoden vanha mutta haluaa kuolla marttyyrina Allahin vuoksi. Me kaikki toivomme sitä.” (!) - 03.2010


Rabbi Jeesus

Rabbi Shlomo Riskin, joka on Betlehemin lähellä sijaitsevan Efratin asutuksen ortodoksinen hengellinen johtaja, esiintyi YouTubessa videolla, jossa sanoi Jeesuksen olleen rabbi, joka tunsi rabbiiniset tekstit ja oli juutalaisen lain tosi noudattaja. Hän sanoi kiinnostuneensa Jeesuksesta opiskellessaan heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa. ”Olen todella kiinnostunut Jeesuksen persoonasta ja henkilökohtaisesti olen pitänyt häntä rabbi Jeesuksena siitä alkaen, kun lopetin UT:n evankeliumien opiskelun yliopistossa... Pidän häntä rabbin esikuvana monesta syystä. Hän eli rabbin elämää Israelissa sen historian kriittisenä aikana. Palaan jatkuvasti hänen persoonaansa ja opetuksiinsa, jotka ovat hyvin vahvasti ankkuroituneet Talmudin opetuksiin. Messiaaninen Kristus on alunperin juutalainen ajatus.” Ei ole yllättävää, että rabbi Riskin sai osakseen kovaa arvostelua Israelin mediassa ja etenkin ortodoksijuutalaisten taholta. Paine kasvoi niin suureksi, että rabbi julkaisi pian toisen videon, jossa hän selittää, että aiemmassa videossa häntä kuvanneet kristityt olivat julkaisseet hänen puhettaan valikoidusti. Jeesusta koskevat asiat oli ”irrotettu asiayhteydestään”. ”Halusin vain sanoa, että Jeesus eli Israelissa juutalaisen rabbin elämää.” Riskin sanoi halunneensa painottaa, että messianismi kuuluu sekä juutalaisuuteen että kristinuskoon. Tässä toisessakin videossa hän sanoo kuitenkin Messiaasta: ”hän saattaa olla sama Jeesus, joka tulee toisen kerran.” Riskin on sanomissaan jotenkin ristiriitainen, sillä jatkossa hän taas tähdentää, että henkilö ei voi samalla olla juutalainen ja uskoa Jeesukseen. ”Kukaan ei ole Jumalan Poika. Olemme kaikki Jumalan poikia ja tyttäriä.” Hän sanoi edelleen, että juutalaisilla on jo tie pelastukseen eivätkä he tarvitse kristillisyyttä. Lopuksi Riskin pahoitteli sitä, että oli puhunut Jeesuksesta ”rabbi Jeesuksena”. - 03.2010 Israel Today


Kolmas temppeli -profetiat

Vanhan rabbiinisen profetian mukaan kolmannen temppelin rakentaminen Jerusalemiin on kytköksissä kuuluisan synagogan vaiheisiin. Näin ilmoitti 18 vuosisadalla elänyt kuuluisa rabbi Vilna Gaon. Hänen aikanaan rakennettiin Jerusalemin vanhaan osaan Hurva synagoga, joka Gaonin mukaan tuhotaan kahdesti ja kun sitä rakennetaan kolmannen kerran alkaa myös temppelin rakentaminen. Hurva synagoga tuhottiin ensimmäisen kerran pian rakentamisensa jälkeen, kun muslimit vaativat sitä maksuna lainoista ja tuhosivat sen. Synagoga rakennettiin uudelleen 100 vuotta myöhemmin ja siitä tuli alueella asuvien juutalaisten tärkein pyhäkkö. Jordanian joukot tuhosivat sen taas vuonna 1948. Vuonna 2001 Israel päätti jälleen rakentaa synagogan, joka nyt seisoo Jerusalemin vanhan kaupungin juutalaisen osan keskellä. Se vihittiin käyttöön 15.3.2010. - 03.2010 Israel Today


Jumala vai valtio?

Rabbi Elieser Melamed johtaa yeshiva -koulua juutalaisasutus Har Brachassa, Samarian alueella. Hänen äskettäinen lausahduksensa sai aikaan myrskyisän mielipiteiden vaihdon. Melamed sanoi: ”Jumala kieltää Israelin maasta luopumisen ja siksi kehotan kaikkia sotilaita olemaan noudattamatta käskyjä juutalaisasutusten tyhjentämisestä.” Puolustusministeri Ehud Barak, entinen armeijan päällikkö ja Israelin eniten palkittu sotilas, raivostui. Barak, joka johtaa Labor puoluetta ja toimii hallituksen päätöksen asutusten jäädyttämisestä keskeisenä toimijana, vaati rabbia saapumaan luokseen selittämään lausumaansa. Rabbi kieltäytyi tästä lisäten painetta. Barakin vastaus oli sulkea Har Bracha Hesder -ohjelmasta. Ohjelmassa uskonnolliset sotilaat voivat liittää sotilaspalvelukseen Tooran opiskelun. Hesder -ohjelma on tuottanut Israelin puolustusvoimille monia hyviä ja motivoituneita sotilaita. Israelissa on 52 Hesder -yeshivaa, joissa 5 vuoden Toora -opiskeluun liitetään 16 kk mittainen sotilaspalvelus. Tämän järjestelmän alkuperä on uskonnollisen sionistisen liikkeen ja Israelin valtion sopimus vuodelta 1950. Valtio rahoittaa ko. yeshivat, jotka ovat kansallis-uskonnollisen israelilaisväestön ylpeys. Tämä väestönosa katsoo, että Israelin maa Jumalan lupauksen mukaan kuuluu Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille. Erimielisyys osui arkaan paikkaan, sillä Israelin armeija IDF on ennen muuta kansanarmeija, jonka tulisi jäädä politikoinnin ulkopuolelle. Monet maalliset juutalaiset olivat vihoissaan vaatien synagogan ja valtion eroa. Suosittu kommentaattori Alex Fishman kirjoitti Yediot Ahronot -lehdessä: ”Kaikkea ei pitäisi saada: opiskelet Tooraa, palvelet armeijassa alle puolet normaalipalvelusajasta ja silti nautit kaikkia samoja oikeuksia, joita täydet 3 vuotta palvelevat sotilaat saavat. Nautit samoista etuoikeuksista ja kansallisesta tunnustuksesta samalla kun kansa maksaa yeshivasi, mutta silti syljet kasvoillemme.” Mielipidetutkimuksen mukaan 49% kansasta oli Barakin toimien puolella, kun hän poisti Har Brachan Hesder -ohjelmasta. Heidän mielestään Israelin rabbien tulisi ohjata oppilaitaan tottelemaan armeijan käskyjä. Ortodoksijuutalaisista 64% ilmaisee tottelevansa ensin rabbejaan ja raamatullista lakia, sitten valtiota. ”Ortodoksille on vaikeaa valita Jumalan ja valtion välillä”, sanoi messiaaninen lehtimies Tsvi Sadan. ”Asutusliike ei halua erottaa ortodoksiväestöä valtiosta, koska he ovat lojaaleja sekä valtiolle että Jumalalle. Mutta jos valtion ja Tooran suhteet törmäävät, nämä juutalaiset joutuvat vaikean valinnan eteen.”Sadanin mukaan uskonnolliset juutalaiset eivät ole ainoita, jotka joutuvat valintatilanteeseen. Kun ortodokseja ohjaa Tooran laki, maalliset juutalaiset taistelevat omantuntonsa kanssa. Tammikuussa 2002 51 israelilaista sotilasta allekirjoitti sopimuksen, jossa he kieltäytyvät palvelemasta ”miehitetyillä alueilla” omantunnon syistä. Nyt näitä, lähinnä vasemmistoon lukeutuvia israelilaisia, on 650 sotilasta. Tämä ei kuitenkaan ole aiheuttanut suurta porua israelilaisessa mediassa. Miksi uskonnollisen juutalaisen omatunto on sitten mielenkiintoisempi kohde medialle kuin maallisen juutalaisen? Ehkä siksi, koska se haastaa uskonnon ja valtion liiton. Uskonnolliset sionistit, jotka uskovat Israelin valtion olevan Raamatun profetioiden täyttymys, eivät halua erottaa valtiota ja uskontoa. Täten, kun Israelin valtio tekee päätöksen, joka sotii Raamattua vastaan kuten Gazan juutalaisasutusten tyhjentäminen 2005, tämä uskonnollinen väestönosa joutuu uskontokriisiin. ”Meidän olisi pitänyt huutaa lujempaa: Kuulkaa Jumalaa”, sanoi Ynon Ilani Aradissa sijaitsevan Chen Midbar -yeshivan rabbi. ”Emme voi suoda täyttä auktoriteettia hallitukselle, joka ei huomioi Tooraa. Meidän tulee kuunnella vain Jumalaa.” Israelin rabbit pyytävät poliitikkoja tekemään selkeitä, Jumalan mielen mukaisia päätöksiä. Messiaanisen seurakunnan johtajan Meno Kalischerin mukaan Room. 13 luku velvoittaa tottelemaan maallista hallitusta. ”Tämä pätee jopa juutalaisasutusten tyhjentämisessä Israelin maan alueella. Kuitenkin, jos hallituksen toimet ovat suoraan vastaan Jumalan käskyjä, kuten sotavankien murhaaminen ja rukouksen sekä uskon kieltäminen, niin sotilaat voivat olla tottelematta käskyjä. Mutta samalla heidän tulee olla valmiit kärsimään laissa säädetty rangaistus, kuten huomaamme esim. Dan. kirjan luvuissa 3 ja 6.” Jokaisella israelilaisella on oma näkökulmansa asiaan. Kalischerin mukaan Israel on yhtenäinen kansa vasta, kun kaikki kansalaiset tunnustavat Jeesuksen Messiaaksi. ”Totuus paljastuu”, sanoi uskonnollinen kommentaattori Tsvi Ben Gedalyahu, ”valtio pelkää, että israelilainen yhteiskunta luottaa enemmän Jumalaan kuin armeijaansa. Jumala on Israelin salainen ase ja Israel menettää Hänen siunauksensa, jos se unohtaa kuka salli sille ihmeellisen voiton vuoden 1967 sodassa. Maallisten sotasankareiden ylpistyminen tuotti tälle maalle vuoden 1973 yllättävän Yom Kippur sodan, josta Israel maksoi kalliin hinnan.” Jännite Jumalan ja valtion välillä ei silti paljon vaikuta maan armeijan toimissa. Armeijaa johtavat maalliset kenraalit, jotka pelkäävät uskonnollisten sotilaiden kapinointia, etenkin Israelin vetäytymisen Juudean ja Samarian alueelta suhteen. Uskonnon ja valtion jännitteestä huolimatta asutusten väkeä pidetään Israelissa suuressa arvossa. Tutkimuksen mukaan 51% maallisista israelilaisista vertaa uudisasukkaita makkabealaisiin Hanukan sankareihin. Uskonnollisten ja perinteisten juutalaisten kohdalla vastaavat prosentit ovat 69% ja 58%. Makkabealaiset perustivat hasmonealaisen pappi- ja kuningaskunnan, joka oli voimassa 165-63 eKr. Asutusten uudisasukkaat nähdään heidän perillisinään. Kun monet maalliset israelilaiset ovat tulleet heikoiksi, pehmeiksi ja materialisteiksi, uudisasukkaita elävöittää sionismin pioneerihenki. Asutusten rabbien mukaan Jumala antoi maan juutalaiselle kansalle perinnöksi eikä Israelin hallituksella ole oikeutta antaa sitä pakanoille. Ortodokseille maallinen, maata palestiinalaisille antava hallitus edustaa samaa mitä hellenistinen, ulkoa tulevaan määräysvaltaan sopeutunut juutalaisuus aikanaan edusti makkabealaisille. Näyttää siltä, että kuilu uskonnollisen ja maallisen välillä vain laajenee. Tässä asiassa juutalaiset Jeesukseen uskovat kokevat olevansa jossakin välimailla: ”Olemme velvoitetut tottelemaan valtion lakeja emmekä sotimaan niitä vastaan”, sanoi messiaaninen historioitsija Gershon Nerel, ”emme voi ottaa lakia omiin käsiimme. Teemme mitä voimme ja Jumala hoitaa loput.” 02.2010 Aviel Schneider – Israel Today


Jerusalem: koetinkivi

Jerusalem on keskeinen asia Lähi-idän rauhanprosessissa. Kun entinen PM Ehud Barak tarjosi Arafatille puolet Jerusalemista rauhaa vastaan vuonna 2000, niin kymmenet tuhannet israelilaiset lähtivät osoittamaan mieltään. Paljon puhutaan asutuksista, pakolaisista ja lopullisista rajoista, mutta suurin este on kuitenkin erimielisyys Jerusalemin asemasta. USA:n pres. Barack Obaman tuella palestiinalaiset vaativat Israelia lopettamaan juutalaisten kaupunginosien rakentamisen. Obama ilmaisi kielteisen kannan myös juutalaiseen kaupunginosaan Giloon rakennettaviin 900 asuntoon. Gilo oli ennen paljas kukkula Jerusalemin liepeillä. Kuuden päivän sodassa 1967 se tuli Israelin hallintaan ja sen rakentaminen alkoi 1971. Palestiinalaiset vaativat nyt Giloa itselleen. Siellä asuu yli 30 000 juutalaista. Obaman asenne suututti monet rauhanprosessia kannattavat israelilaiset. ”Gilo on osa Israelia ja sen ymmärtäminen on tärkeää, kun puhutaan lopullisista rajoista ja sopimuksista”, sanoi rauhanprosessia kannattava oppositiojohtaja Tzipi Livni. Sama koskee muitakin suurempia juutalaisasutuksia Jerusalemin liepeillä. Livniltä tämä oli merkittävä kannanotto, sillä hän on ilmoittanut, että rauhan saamiseksi Israelin tulisi suostua arabien maata koskeviin vaatimuksiin. Jerusalemin pormestari Nir Barkat syytti rasismista niitä, jotka kieltävät juutalaisten oikeuden asua Jerusalemissa: ”Israelin laki ei erottele juutalaisia, muslimeja tai kristittyjä tai Länsi- tai Itä- Jerusalemia. Vaatimus lopettaa rakentaminen uskonnon takia ei ole laillinen syy Yhdysvalloissa tai missään muuallakaan vapaassa maailmassa. En usko, että mikään USA:n hallitus suostuisi jäädyttämään rakentamista maassaan rotu-, sukupuoli- tai uskontokysymysten vuoksi. Pyrkimys toimia näin Jerusalemissa on kaksinaismoralistista eikä sitä voi hyväksyä.” Palestiinalaiset jatkavat Obaman suostuttelua. Fox TV:n uutisten mukaan Obama näytti pitävän palestiinalaista väkivaltaa Israelia vastaan oikeutettuna niin kauan, kuin juutalaiset jatkavat Itä-Jerusalemin rakentamista. Gilon suhteen Obama sanoi: ”Luulen sen katkeroittavan palestiinalaisia sillä tavalla, että lopputulos voi olla hyvin vaarallinen.” Palestiinan johtaja Abbas kieltäytyi julkisesti tapaamisesta Netanyahun kanssa siihen saakka, kunnes juutalaisten rakentaminen Itä-Jerusalemissa lopetetaan. Muu osa arabimaailmaa on myös tyytyväinen Obamaan. Egyptin pres. Mubarak julisti, että Jerusalemin vaatiminen on arabien yhteinen päämäärä. Hän syytti Israelia rauhanprosessin tuhoamisesta. Jerusalemin suhteen maltillistenkin arabijohtajien äänenpainot lähestyvät radikaaleja arabeja, kuten Hamasia. Islamilaisten liikkeiden syytös on, että Israel heikentää temppelivuoren moskeijoiden perustuksia tehdessään kaivauksia Länsimuurin lähistöllä. Näitä kaivauksia on kuitenkin tehty jo vuosikymmenten ajan eikä niissä ole menty vuoren alle. Vaikka Obaman ajatus ei olisikaan ollut hankaloittaa tilannetta, arpa on kuitenkin heitetty ja arabit eivät aio luopua kannastaan Jerusalemin suhteen. Niitä vaatimuksia kukaan israelilainen johtaja ei voi hyväksyä. Maata rauhaa vastaan -prosessi on pysähtynyt Jerusalemin porteille. Kansakunnilla ja uskontojen johtajilla on suunnitelmansa Israelin suhteen, mutta niin on myös Jumalalla. Noin 2500 vuotta sitten Hän ilmoitti profeetta Sakarjan kautta, että Jerusalem tulee ”väkikiveksi” kaikille kansoille (12:3). Lopulta Jerusalemia vastaan asettuvat ”repivät pahoin itsensä”. 02.2010


Talibaanirabbit

Juutalaiset juhlivat Hanukkaa muistoksi makkabealaisten voitosta. Kertomus tästä löytyy Makkabealaisten II kirjasta, apokryfikirjoista, jotka eivät kuulu Raamatun kaanoniin. Uskomatonta on, että juutalainen laki kieltää juutalaisia lukemasta tätä kirjaa! Talmudin traktaatti Sanhedrin sanoo: ”Kaikilla juutalaisilla on osa tulevassa maailmassa, paitsi harhaoppisilla, niillä jotka kieltävät ylösnousemuksen (saddukeukset) ja niillä jotka lukevat apokryfikirjoja”. Nyt siis näyttää siltä, että en pääse taivaaseen. Luen myös Uutta testamenttia, juutalaisten kirjoittama kirja sekin, mikä on vielä raskauttavampaa. Ääriortodoksien yeshiva kouluissa oppilaille opetetaan vain hepreaa ja arameaa. Vieraat kielet, tiede, matematiikka ja historia eivät kuulu oppiaineisiin. Tällainen ahdasmielinen ajattelutapa on ominaista Afganistanin talibaneille ja he harjoittivat sitä maassa aina vuoteen 2001 jolloin joutuivat väistymään. Israelin ääriortodoksien tapa opetuksen suhteen on vastaan sitä mikä oli käytäntö jo 2000 vuotta sitten. Toisen temppelin aikana rabbit osasivat heprean ja aramean lisäksi myös kreikkaa ja latinaa. Tuolloin he olivat kykeneviä väittelemään kreikkalaisten oppineiden kanssa. Kun opiskelin rabbinistisia opintoja Jerusalemissa, meitä rohkaistiin lukemaan kristittyjen ja muslimien tekstejä. Mutta tänään vain harva rabbi kykenee väittelemään toisen osapuolen kanssa ja suurimmalla osalla ei ole vastapuolen asioiden tuntemusta. Israelin rabbinaattia johtavat ääriortodoksit käyttäytyvät ikään kuin Israel olisi yksinäinen saari eikä muuta maailmaa olisikaan: lähes täysi erkaantuminen todellisuudesta. Israelilaiset eivät tunne kristillisyyttä eikä UT:ia. Rabbinaatin vastaus asiaan on haudata päänsä hiekkaan ja teeskennellä ettei kristillisyyttä ole olemassakaan. Hallituksen kanta on yrittää myötäillä tätä. Monet kristityt vapaaehtoiset tulevat maahan auttamaan köyhiä ja osoittamaan solidaarisuuttaan tälle kansalle. Mutta mitään uskontojen välistä keskustelua ei sallita leimaamatta sitä heti lähetystyöksi, jolla johdetaan kansalaisia harhapoluille pyrkien heidän käännyttämiseensä. Vapaaehtoisten työntekijöiden luvat jakaa ääriortodoksien hallinnassa oleva sisäministeriö. Tarvitsemme kristittyjä ystäviä emmekä vihollisia. Islamilainen maailma on luvultaan 1,3 miljardia, juutalaisia on vain 13 miljoonaa, suhde on 1:100. Kuinka kristityt ovat kanssamme, jos me olemme tietämättömiä ja välinpitämättömiä siitä mitä he oikeasti uskovat? Asun maallisessa Kedarin asutuksessa lähellä Jerusalemia. Kedarissa on ääriortodoksirabbi, jota tukee noin 12 perhettä. Muut yli 200 perhettä eivät välitä uskonnosta tai ovat rabbia vastaan. Kun muutimme tänne, tämä rabbi varoitti Kedarin asukkaita ”reformirabbista, joka on salaa messiaaninen kristitty”. Ei ole mitään pahaa olla reformirabbi, mutta minä en sitä ole. Liioin ei ole mitään väärää olla messiaaninen kristitty uskova, joka en myöskään ole. Reformirabbi ei silti voisi olla messiaaninen uskova samaan aikaan. Israelin pääpuolueet ovat aina valmiit etsimään kannatusta ääriortodokseilta oman valtansa takaamiseksi. Siten rabbinaatilla on vapaat kädet päättää Israelin uskonnosta. Olisi jo aika lopettaa tämä hevoskauppa ja väärä teokratia. Kyseessä on kulttuurinen sota Israelin sydämestä ja sielusta. Victor Mordecai – Israel Today 02.2010


Salaista EU rahaa Israelia vastustaville

Israelin oikeistohallitus vaatii EU:ta julkistamaan salaisen listan, jossa on tiedot sen lahjoituksista vasemmistolaisille ja palestiinalaismielisille järjestöille Israelissa. Näiden lahjoitusten yhteismääräksi vuosittain lasketaan 50 miljoonaa euroa. ”EU sekaantuu Israelin sisäisiin asioihin”, sanoi eräs vanhempi Israelin ulkoministeriön virkamies. ”EU kaivaa maata Israelin poliittisen elämän alta. Lahjoitukset poliittisille järjestöille tulee olla julkisia niin Israelissa kuin Euroopassa.” Monet maat, kuten Hollanti, yhtyivät Israelin kantaan ja sen vaatimukseen antamalla julkisuuteen oman listansa niistä israelilaisista järjestöistä joita ovat tukeneet. Mutta suuret maat, kuten Iso-Britannia, Saksa ja Ranska kieltäytyivät. ”Miksi EU tukee salaisesti?, kysyi virkailija, ”EU tukee monia humanitäärisiä järjestöjä emmekä ole sitä vastaan. Mutta vakava ongelma on, kun EU rahoittaa organisaatioita, jotka ovat vihamielisiä Israelin valtiota kohtaan.” Viranomaisten mukaan näitä EU rahaa saavia Israelille vihamielisiä järjestöjä ovat: Peace Now, joka on äärivasemmistolainen Israelin asutuksia vastustava liike, B'tselem, joka on palestiinalaismielinen, Machsom Watch, joka tarkkailee Israelin tarkastuspisteitä, Breaking the Silence, joka kerää todistuksia israelilaisilta sotilailta väitetyistä armeijan väärinkäytöksistä, Geneva Initiative, joka ajaa Israelin vetäytymistä vuoden -67 rajoille, Ir-Amim, joka kritisoi Israelin politiikkaa Itä-Jerusalemin suhteen ja Adallah, joka sanoo Israelin pitävän arabikansalaisiaan toisen luokan ihmisinä. Näillä järjestöillä on vaikutusvaltaa Israelin ulkopuolella, erityisesti näin on Peace Now (Rauha nyt) liikkeen suhteen. ”Nämä ovat poliittisia järjestöjä, joilla on negatiivinen vaikutus Israelin valtioon”, sanoi virkailija, ”ei mikään maa sallisi ulkovaltojen vastaavaa puuttumista sisäisiin asioihinsa. Tämän pitää loppua.” EU ei ole kiistänyt Israelin väitteitä. Sen mukaan lahjoitukset on tarkoitettu tasapainottamaan tilannetta, joka syntyy, kun Amerikasta annetaan paljon rahaa Israelin oikeistomielisille ryhmille. Mutta EU:n ja Amerikan rahaa ei voi näin verrata. Amerikasta rahaa omanmielisille ryhmilleen antavat yksityiset lahjoittajat, ei USA:n hallitus. EU:n lahjoitukset tulevat suoraan sen kassasta. Monia israelilaisia tämä suututtaa, koska kyseiset EU rahaa saavat ryhmät mustamaalaavat Israelia. Samat järjestöt ovat myös pyrkineet mm. Britanniassa ja Espanjassa, saamaan aikaan sotarikosoikeudenkäyntejä israelilaisia sotilaita, viranomaisia ja poliitikkoja vastaan. ”Moni näistä järjestöistä esittää ihmisoikeussyytöksiä Israelia vastaan sekä Israelin omassa korkeimmassa oikeudessa, että Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa”, sanoi Gerald Steinberg, joka johtaa NGO Monitor -järjestöä. Se on hallituksista riippumaton järjestö, joka vastustaa Israel-vastaista propagandaa. ”He tahraavat Israelin imagoa muissa maissa. Israelin väestön manipuloiminen antamalla rahaa valtiota vastaan oleville järjestöille, on tuomittavaa. EU käyttää salaisia ja epädemokraattisia tapoja vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen.” 02.2010 Israel Today.


Vapautushuhu

Jonkin aikaa on siitä, kun levisi lähes hysterianomainen huhu sekä arabi-, että israelilaisessa mediassa Gilad Shalitin pikaisesta vapauttamisesta. Toiveet murskaantuivat taas kerran. Vaihtokaupassa Israel olisi vapauttanut n. 1000 palestiinalaista vankia. Ongelmaksi tuli kuitenkin Hamasin vaatimus saada vapaaksi myös monista murhista syytetyt palestiinalaisvangit, joita Israel ei halua vapaaksi. PM Netanyahu on puun ja kuoren välissä. Terroristien vapauttaminen vahingoittaa Israelin turvallisuutta, mutta samalla häntä painostaa Shalitin perhe tukijoineen, joilla on näkyvä kampanja asian puolesta. Noam Shalitin, vangitun sotilaan isän mukaan ”odotamme ratkaisua ja mielestämme on jo aika saada tämä päätökseen”. Neljä Israelissa pahimmista rikoksista syytettyä palestiinalaista ovat: Ahmad Sa'adat, Abbas Al Sayed, Abdallah Barghouti ja Marwan Barkhouti, joiden omillatunnoilla on kymmeniä jos ei satoja juutalaisia uhreja. Hamasin vaatimus on saada myös heidät vapaaksi vastaan Shalitin vapautumista. Netanyahu on vaatinut 125 veritekoihin syyllistyneen terroristin vapauttamisen osalta, että heidät toimitetaan Gazan alueelle tai ulkomaille. Israelilaisen terrorismiasiantuntijan Yossi Melmanin mukaan Israelin vaatimukset ovat täysin järkeviä, ”mehän aiomme vapauttaa terroristeja, jotka ovat syyllistyneet murhiin ja väkivaltaisuuksiin”. Hamasille Israelin vastaantulo ei riitä. Melmanin mukaan se ei aio lieventää vaatimuksiaan. Vuosien aikana se on oppinut, että Israel aina lisää omaa tarjoustaan. Hamasilla on aikaa kiristää aina lisää. Hamasin johtajan Khaled Mashaalin mukaan, ”Israelilla ei lopuksi ole muuta vaihtoehtoa kuin suostua vaatimuksiimme”. Israel on suorittanut vankien vaihtoa ennenkin. Vuonna 1985 1150 arabiterroristia vapautettiin kolmea vangiksi joutunutta israelilaista sotilasta vastaan. Kaksi vuotta sen jälkeen palestiinalaiset aloittivat jihadin, pyhän sodan Israelia vastaan. 02.2010 Israel Today.


Egypti ja Hamas vastakkain

Hamasin sala-ampuja surmasi egyptiläisen sotilaan protestiksi Egyptin toimille rakentaa esteet Gazan ja Egyptin rajalle. Sitä taas seurasi muslimisaarnaajien protesti Hamasia vastaan, etenkin Egyptissä, mutta myös muualla arabimaailmassa. Lontoolainen arabilehti Al-Quds Al-Arabi raportoi asiasta. Kairon moskeijassa saarnannut imaami Abad el-Rahman syytti Hamasin olevan syypää Gazan saartoon. Egyptiläistä sotilasta kuvattiin marttyyriksi ja hänet ampunut Hamasin kannattaja toivotettiin helvettiin, jos hän ei kadu tekoaan. Egyptin lehdistö protestoi myös kirjoittamalla mm., että ”egyptiläisten tappaminen ei vapauta Palestiinaa”. Al Watan lehdessä vaadittiin Egyptiä antamaan oppitunti Hamasille: ”Kuten Egyptin asevoimat antoivat oppitunnin Libyan johtajille vuonna 1977 pommittamalla heitä, niin Gazan roistoille pitäisi antaa sama kohtelu.” 02.2010


Muinainen jalanjälki

Kun yhtä Israelin laajinta mosaiikkilöytöä roomalaisajalta oltiin kunnostamassa, löydettiin muinainen jalanjälki mosaiikkilaattojen kiinnityslaastista. Arkeologit olivat innoissaan tästä Lodissa, lähellä Ben Gurionin lentokenttää tehdystä havainnosta. ”On jännittävää löytää tällainen persoonallinen todiste”, sanoi työtä johtava Jacques Neguer. ”Innostus oli suuri, on jännittävää löytää jälki ihmisestä, joka oli paikalla 1700 vuotta sitten tehden työtä tämän saman mosaiikin kanssa. Siinä tuntuu sukupolvien jatkuvuus.” 02.2010 Israel Today.


Nasaretin talo

Israelilaiset arkeologit kaivoivat Nasaretissa esille talon rauniot Kristuksen elinajalta. ”Tämä saattaa olla paikka jonka Jeesus on tuntenut”, sanoi kaivausten johtaja Yardena Alexandre. Löytö viittaa siihen, että Nasaret oli pieni juutalainen kylä, toisin kuin tänään jolloin se on laaja arabikaupunki. Kylässä oli ehkä noin 50 taloa noin 1,6 hehtaarin alueella. Koska kylä oli pieni on todennäköistä, että Jeesuskin tunsi talon ja ehkä kävikin siellä. ”Voimme saada oppia sen ajan elämäntyylistä”, sanoi Alexandre, ”jäännökset kertovat yksinkertaisesta asumuksesta, jollaisia Nasaretin pienen kylän talot olivat.” Rauniot ovat lähellä Jeesuksen äidin, Marian muistolle pyhitettyä katolista basilikaa. 02.2010 Israel Today.


Palestiinalaiset koulukirjat jatkavat vihakasvatusta

Miljardeja dollareita amerikkalaisten veronmaksajien rahaa on käytetty palestiinalaisten terroristiryhmien avuksi Israelia vastaan kasvattamalla uutta palestiinalaista sukupolvea marttyyriuteen. Radiokanava Arutz 7 haastattelussa israelilainen lehtimies David Bedein sanoi tutkimuksensa osoittavan, että palestiinalaiset koulukirjat jatkavat juutalaisia vastaan suunnattujen terroritekojen ylistämistä ja niissä kielletään Israelin valtion laillinen olemassaolon oikeus. Kyseessä olevat kirjat ja koulut joissa niitä käytetään, ovat suurimmalta osin rahoitetut Yhdysvaltain hallituksen apujärjestön USAID:n varoilla. Se on pumpannut jo 2,4 miljardia USD palestiinalaishallinnolle viimeisen 10 vuoden aikana. USAID:n mukaan varat on käytetty ”köyhyyden, terveydenhoidon ja koulutuksen sekä työpaikkojen ja demokratiakehityksen” hyväksi. USAID:n virkailija myönsi, että he eivät tarkasta palestiinalaiskouluissa käytettävää materiaalia täyttääkö se avulle asetetut ehdot. Koulukirjoissa esiintyvä viha ja väkivaltaan rohkaiseminen on vastoin Israelin ja palestiinalaisten rauhaan pyrkimisen sopimusta. Sen lisäksi se on vastoin kansainvälisen ns. ”Tiekartan” vaatimusta. ”Tämä on katastrofi”, sanoi Bedein, ”USA:n hallitus vaatii palestiinalaishallinnolta ettei se kiihota ketään Israelia vastaan, samalla se kuitenkin ruokkii järjestelmää jolla vihaa ylläpidetään.” Ulkom. Hillary Clinton ja useat USA:n kongressin johtohenkilöt ovat viime vuosina muistuttaneet palestiinalaisia heidän koulukirjoistaan, mutta se ei ole johtanut mihinkään seuraamuksiin. Se ei ole myöskään vaikuttanut Israelia kohtaan suunnattuun painostukseen, vaikka palestiinalaiset eivät ole täyttäneet omaa osuuttaan. Niinpä Israelia painostetaan asutusten suhteen samalla kun palestiinalaiselle vihakasvatukselle ummistetaan silmät. Yhdysvaltalainen veronmaksaja toimii laskun maksajana. USAID aikoo pumpata palestiinalaiseen koululaitokseen lisää rahaa 153 miljoonaa USD vuonna 2010. (Israel Today).

(Huom. edelliseen: Ranskalaisessa, Suomen TV:ssa esitetyssä dokumentissa paljastettiin USAID:n ja eräiden muidenkin apujärjestöjen yletön mutta tehoton rahankäyttö Afganistanissa. Apu ei ole mennyt perille köyhyyden, terveydenhoidon tai koulutuksen ja työpaikkojen hyväksi, vaan suuri osa siitä on ohjautunut korruptoituneen hallituksen ja heidän lähipiirinsä, sekä klaanipäälliköiden ylelliseen elämään: loistoasuntoihin ja kalliisiin autoihin ym. kerskakulutukseen. USAID:n mukaan he olisivat rakentaneet mm. 680 koulua Afganistaniin. Vasta viikkojen ja useiden soittojen jälkeen dokumentin tekijät saivat USAID:n edustajalta yhden uuden koulun osoitteen. Paikalla oli laaja aidattu alue, jonka reunalla suuri USAID:n kyltti. Alueen sisällä oli ryhmä rähjäisiä ja reikäisiä telttoja, joissa koululaiset yrittivät opiskella. Paikalla tavatun opettajan mukaan koulun rakentamista oli odotettu jo 2 vuotta… Kysymys: kuinka tehokasta kansainvälinen apu nykyisellä systeemillä oikeasti on? Kuinka kansalaiset, Suomessakin, voisivat valvoa, että heidän verovarojaan ei pumpata sotapäälliköille, terroristeille tai ylipäänsä korruptoituneen systeemin ylläpitämiseen samalla kun vain murusia avusta tippuu kansojen köyhille!!!). 01.2010


Palestiinalaislapset ylistävät Arafatia

Yasser Arafatin kuoleman viisivuotismuistojuhla oli tapahtuma, jossa palestiinalaiset lapset saivat aimo annoksen juutalaisvihaan kasvattamista. Arafat nähdään jatkuvan väkivallan symbolina. Hallituksen valvoma Palestiinan TV välitti suorassa TV -ohjelmassa useita lasten haastatteluja. Kysyttäessä heidän mielipiteitään Arafatista, lähes kaikki olivat sitä mieltä, että Arafat ”myrkytettiin” tai ”salamurhattiin” juutalaisten toimesta. Mm. eräs nuori tyttö sanoi juutalaisia koskien ”vihaan heitä hyvin paljon.” Yksikään lapsi ei maininnut Arafatia yhteydessä rauhanneuvotteluihin, vaikka hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto juuri rauhaan pyrkimisestä Israelin kanssa. Yksi poika sanoi pitävänsä Arafatia ihanteenaan, koska tämä ”ei tehnyt rauhaa” vaan ylläpiti väkivaltaista taistelua. (Palestinian Media Watch). 01.2010


Asutukset vai rauha?

PM Benjamin Netanyahu halusi kerätä pisteitä pres. Barack Obaman silmissä, kun hän ilmoitti jäädyttävänsä kaikki Juudean ja Samarian asutusten rakennushankkeet 10 kuukauden ajaksi. Toimi ei kuitenkaan vaikuttanut sen kummemmin amerikkalaisiin tai palestiinalaisiin Israelin hyväntahdon eleenä, sillä se ei koskenut Itä-Jerusalemia eikä jo rakenteilla olevia 3000 juutalaista kotia Länsirannalla. ”Ilman täydellistä asutustoiminnan jäädyttämistä Itä-Jerusalemissa, mitään uusia rauhanneuvotteluja Israelin kanssa ei synny”, julisti palestiinalaisten pääneuvottelija Saeb Erekat, ”Netanyahun pitää valita asutusten tai rauhan välillä.” Washington asettui jälleen palestiinalaisten tueksi vaatimalla, että Israel keskeyttää Jerusalemissa Gilon kaupunginosassa aloitetut 900 uuden asunnon rakentamisen. Netanyahu joutui valinnan eteen: noudattaako lähimmän liittolaisen, USA:n vaatimusta vai pitää kiinni raamatullisesta Israelin maasta. Jos hän noudattaisi USA:n tahtoa, hän toimisi vastoin uudisasukkaita, joiden äänien avulla hän tuli valituksi virkaansa. Netanyahu valitsi USA:n ja sen tuloksena syntyivät ensimmäiset massiiviset mielenosoitukset nykyistä hallitusta vastaan. Noin 10 000 uudisasukasta ja heidän tukijoitaan kokoontui PM:n virka-asunnon eteen kantaen kylttejä, joissa luki mm.: ”Lopeta jäädyttäminen”, ja ”Jatkamme rakentamista”. ”Netanyahu on pettänyt sionistisen ideologiansa miellyttääkseen amerikkalaisia”, sanoi uudisasukas Baruch Shakedi, ”Jumala antoi maan juutalaiselle kansalle. Kuka on Obama sanomaan ettemme saa asua täällä ja rakentaa.” Ministeri Limor Livnat, Netanyahun Likud puolueesta, kertoi nuorille puolueen jäsenille Beershebassa, että Washington pakotti Israelin nurkkaukseen: ”Israelin poliittinen tilanne on hyvin mutkikas. Kyseessä on vaarallinen ennakkotapaus”, hänen kerrotaan sanoneen suljetussa tilaisuudessa. Yksityisissä keskusteluissa Israelin viranomaiset ovat sanoneet olevansa hyvin pettyneitä Obaman hallintoon. Mutta USA on Israelin ainoa merkittävä liittolainen poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Siksi Israelille ei jäänyt valinnanvaraa mitä tulee suhteisiin Washingtonin kanssa. ”Meidän tulee tottua siihen, että USA:n ja Israelin hallitusten välit ovat hauraat”, sanoi ulkoministeri Avigdor Liebermanin avustaja. Juudean ja Samarian alue on 304 000 israelilaisen koti, jotka asuvat 123 asutuksessa. Heidän alueensa käsittää 9,3% tuosta alueesta. Maailma näkee alueen ”miehitettynä” ja siksi siellä olevat juutalaiset ovat ”laittomia asukkaita”. Sen lisäksi Jerusalemin osassa, jonka Israel valtasi Jordanialta vuoden 1967 sodassa, on rakentamattomia alueita otettu juutalaisten käyttöön ja niille on rakennettu asuntoja 195 000 juutalaiselle. Myös nämä alueet käsitetään kiistanalaisiksi asutuksiksi. Siten kansainvälisen mielipiteen mukaan 500 000 juutalaista asuu miehitetyllä alueella. Heistä on tullut ”este rauhalle” ja siksi heidät tulisi karkottaa yhä pienemmäksi käyvän Israelin alueelle, jotta järjestyksessä 22 arabivaltio voitaisiin muodostaa. Juudean ja Samarian alueella on vähintään 2,2 miljoonaa palestiinalaista. Sen lisäksi 250 000 asuu Itä-Jerusalemissa. Palestiinan muslimien syntyvyys on suuri, mutta myös juutalaisasutusten syntyvyysluvut ovat nousussa. Juutalaiset uudisasukkaat muodostavat 14% Juudean ja Samarian väestöstä. ”Jos 2,2 miljoonan palestiinalaisen keskuudessa 14%:n osuus on uhka rauhalle, niin miksi sitten 1,4 miljoonaa Israelissa asuvaa arabia (18% Israelin väestöstä) eivät olisi uhka 6 miljoonalle israelilaiselle?”, kysyy israelilainen Lähi-idän tuntija Yoram Ettinger, ”jos arabiasutusten tyhjentäminen Israelissa on kansainvälisten lakien vastaista, niin kuinka sitten juutalaisten asutusten tyhjentäminen Juudeassa ja Samariassa tukee ihmisoikeuksia ja rauhaa?” On ironista, että sellaiset sionistisen ideologian kasvatit kuin Menachem Begin, Ariel Sharon, Ehud Olmert ja Benjamin Netanyahu ovat olleet niitä, joiden aikana on kuitenkin toteutettu vaarallista ”maata rauhaa vastaan” politiikkaa. Kaikki edellä mainitut ovat oikeistopuolue Likudista, silti he ovat toteuttaneet sitä mitä vasemmistopuolue Labor ei ole koskaan uskaltanut tehdä. Begin suostui antamaan Siinain Egyptille, Sharon tyhjensi Gazan alueelta 21 juutalaisasutusta, Olmert tarjosi palestiinalaisille 95% Juudean ja Samarian alueesta sekä puolet Jerusalemista, Netanyahu antoi palestiinalaisille Hebronin ensimmäisenä kautenaan ja nyt hän on jäädyttänyt rakentamista. Kirjassaan ”A Place Under the Sun” (1995) Netanyahu kirjoittaa pitävänsä Oslon sopimuksen vaatimuksia Israelille ”painajaisena”. Hänen mukaansa Israelin elinehto on pitää valvonnassaan Juudean ja Samarian vuoristoinen alue. Se on ehto Jerusalemin ja Israelin tiheään asutun rannikkoalueen puolustamiselle. Kirjan mukaan mitkään kansainväliset takuut eivät takaa turvallisuutta. ”Mitkään muut turvallisuustoimet eivät pelasta meitä sinä päivänä, kun Israeliin hyökätään ja sen ilmeiset tukijat väistyvät.” Netanyahu on ollut pääministerinä kahdesti ja molemmilla kerroilla hän on kääntänyt takkinsa. Ettingerin mielestä asutusten jäädyttäminen saa aikaan vain lisää Amerikan painostusta Israelia kohtaan. ”Asia tuli selväksi, kun amerikkalaiset huomasivat, että Netanyahu on halukas saamaan vangitun sotilaan Gilad Shalitin vapaaksi hinnalla millä hyvänsä. Palestiinalaiset nostivat heti vaatimustaan vaihdossa vapautettavien rikollisten määrästä.” Hamas vaatii nyt 980 Israelin vankiloissa olevaa rikoksista tuomittua palestiinalaista vapautettaviksi. Shalit joutui Hamasin vangiksi kesäkuussa 2006. Siitä lähtien Hamas on usein laittanut liikkeelle huhun, että vankien vaihto on käsillä tarkoituksella nostaa kaiken aikaa omaa vaatimustaan. Israel on jo suostunut satojen vankien vapauttamiseen, mutta esteeksi on tullut Hamasin vaatimus saada vapaaksi myös 50 kaikkien raaimmista rikoksista tuomittua. Israelin hallitus on luonnollisesti haluton vapauttamaan israelilaisten veren vuodattajia. On esitetty, että Israel olisi vapauttamassa Fatah -järjestöön kuuluvan pääterroristin Marwan Barghoutin, joka oli toisen jihadin johtaja. Hänet tuomittiin viiteen elinkautiseen veristen terroristi-iskujen suunnittelusta, mutta palestiinalaisille hän on sankari, joka nähdään myös pres. Mahmoud Abbasin seuraajaksi. Obaman hallinnon aikana on siis tehty hiljaa selvä erotus juutalaisasutusten ja palestiinalaisen terrorismin välille. Juutalaiset asutukset ovat rauhan esteenä, mutta palestiinalaisten terroriteot eivät sitä ole. Tämä teoria hylkää historialliset tosiseikat. Israel tyhjensi 21 asutustaan Gazan alueelta vuonna 2005, mutta luvatun rauhan sijaan palestiinalaiset ovat jatkaneet ampumalla tuhansia raketteja rajan yli Israelin puolelle. Obama ja EU-johtajat näkevät asutukset syypääksi arabien vihanpitoon, mutta jos se olisi totta, miksi arabiarmeijat sitten aloittivat sodat vuosina 1948 ja 1967, jolloin yhtäkään juutalaista asutusta ei vielä ollut edes olemassa Juudean ja Samarian alueella? Siksi asutukset ovatkin jälleen yksi tekosyy arabeille, jonka kautta koko Israelin olemassaolon oikeus voidaan kiistää. 01.2010 Aviel Schneider – Israel Today.


Hamas TV: juutalaiset eivät tee työtä

Hamasin Al Aksa TV -kanavalla haastateltiin gazalaisen yliopiston huippuprofessoria. Hänen mukaansa muinaisella Egyptillä oli laillinen oikeus orjuuttaa israelilaisia. ”Väite, että ne jotka rakensivat Pithomin ja Ramseksen kaupungit olisivat olleet vainottuja, on valhe. Arkeologia on osoittanut, että he nauttivat etuoikeuksista eivätkä kärsineet vääryyttä”, sanoi prof. Ibrahim Al-Sinwar, ”ne ovat juutalaisten valheita, koska he eivät ole tottuneet työntekoon vaan ovat tulleet taakaksi muille. Tämä on osa heidän psykologista meikkiään läpi historian. He eivät halua tehdä työtä.” Kaikki toki tietävät, kuinka paljon juutalaista työtä on tarvittu esim. nykyisen Israelin rakentamiseen ja kehittämiseen samalla kun ympärillä olevissa arabimaissa kehitys ja työnteko ei ole kulkenut samassa tahdissa. Myöhemmin samassa haastattelussa Al-Simwar puhui itsensä ristiriitaan aiemman sanomansa kanssa, myöntämällä juutalaisten orjuuttamisen. ”Kun heidät pakotettiin työskentelemään Pithomissa ja Ramseksessa, tekemään tiiliä kahden kaupungin rakentamiseen, israelilaiset pitivät sitä orjuuttamisena. Tämä ei ole totta. Se oli rakennustyötä, osallistumista sen yhteiskunnan elämään jossa he elivät, yhteiskunnassa, jolla oli oikeus pakottaa heidät tähän työhön”. Voidaan kysyä: millainen reaktio syntyisi, jos Israel käyttäisi arabikansalaisiaan pakkotyöhön kansakunnan hyväksi? On myös kummallista, että samalla kun useimmat palestiinalaiset katsovat ettei juutalaisille ole mitään historiaa, he tarpeen mukaan käyttävät juutalaisten historiasta kertovia Raamatun kertomuksia tukemaan vääriä väitteitään. 01.2010


Kalentereista ja ajoista

Juutalaisessa ajattelussa aikaa saatetaan kuvata kahdella tavalla: on mitattava aika, eli heprealainen kalenteri pyhäpäivineen (hepr. z'man) ja kansainvälinen aika, jonka heprealainen nimi olam tarkoittaa maailmankaikkeutta, maailmanlaajuista aikaa ja myös ikuisuutta. Mitattava aika ymmärretään tapahtumajaksoina, kuten merkityksessä: aika rientää. Nykyinen hetki on ohikiitävä, hetkellinen, kuten kuningas Salomo kuvaa Sananlaskuissa ja Saarnaajan kirjassa. Lisäksi erotetaan ”syklinen” ja ”lineaarinen” aikakäsitys (toimitus: syklinen, eli kiertävä aika tarkoittaa, että jo kerran mennyt aika palaa aina säännöllisen ajan jälkeen samanlaisena tai lähes samanlaisena takaisin ja tämä tapahtuu ikuisesti. Lineaarinen aika, eli suora aika kulkee koko ajan eteenpäin, sillä on alku, keskivaihe ja loppu, eikä se palaa koskaan takaisin). Kiertävä aika koostuu osista, joihin kuuluvat myös juutalaiset pyhät, kun taas suora aika koostuu Jumalan suunnitelman tapahtumista, jotka seuraavat toinen toistaan. Se, mitä me saamme aikaan suorassa ajassa riippuu jumalasuhteestamme, uskollisuudestamme Häntä kohtaan. Tämä liittyy erityisesti Israeliin kansana, jonka uskollisuus tai uskottomuus Jumalalle määrittelee ajan koska se pääsee pelastuksen aikaan, joka kuitenkin tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Judaismissa noudatetaan raamatullisesta luomisesta peräisin olevaa päiväkäsitystä: uusi päivä alkaa aina jo edellisestä illasta (1.Moos.1:5). Esimerkiksi juutalainen uusi vuosi, Rosh Hashanah 5770 alkoi syyskuun 18 päivän iltana. Auringonnoususta ja laskusta saatiin päivä (hepr. yom), kuun kierron vaiheista kuukausi (hepr. chodesh) ja sadonkorjuun ajoista muodostui vuosi -käsite (hepr. shanah). Juutalainen ajanlasku alkaa maailman luomisesta, näennäisesti 5770 vuotta sitten. Juutalainen oppinut laski yhteen Raamatussa ilmoitettuja ajanjaksoja ja sen mukaan olemme nyt vuodessa 5770. Samaan aikaan on kuitenkin huomattava, että hänen laskuissaan on 240 vuoden aukko. Jos se lisätään vuoteen 5770 saadaan tulokseksi vuosi 6010, joka sopii hyvin myös maallisen kalenterin vuoteen 2010. Jos oletamme, että vuosi 0 oli juutalainen vuosi 4000, ja siihen lisätään 2010 saamme tulokseksi 6010 (toimitus: myös ns. kristillinen ajanlasku sisältää aukkoja eikä ole siksi tarkka, 500 -luvun alussa elänyt munkki Dionysos Exiguus teki virheitä Jeesuksen syntymävuoden suhteen, eri lähteiden mukaan virhe vaikuttaa 3-6 vuotta ajanlaskuun ja tämä virhe periytyi myös gregoriaaniseen kalenteriin). Muinaisista ajoista aina keskiajalle (1500 luvulle saakka) juutalaiset asiakirjat päivättiin Aleksanteri Suuren sotapäällikön Seleukos I hallitusajan mukaan (toimitus: ajanlasku alkoi Seleukos I:n paluusta Babyloniin vuonna 311 eKr. - tämä ajanlasku oli yleinen hellenistisessä maailmassa). Talmudin kokoamisen aikana (200-500 jKr.) aika laskettiin vuosituhansiksi ja jaettiin seitsemään tuhannen vuoden jaksoon, jotka alkoivat luomisesta. Nämä tuhatvuotiset jaksot jaettiin kuvaamaan koko maailmanhistoriaa: 2000 vuotta ilman Tooraa (vuodesta 0 Moosekseen), 2000 vuotta Tooran aikaa (Mooseksesta vuoteen 1 jKr.), ja 2000 vuotta lopun aikaa, eli kristillisen ajanlaskun vuodesta 1 lähtien on eletty hviimeisiä aikojah. Näiden jaksojen jälkeen tulee vielä tuhatvuotiskausi, tuhatvuotinen Jumalan rauhan valtakunta. Nykyinen juutalainen ajanlaskujärjestelmä alkaen maailman luomisesta, otettiin käyttöön 800 -luvulla jKr. Kristillinen ns. gregoriaaninen kalenteri, joka sai nimensä paavi Gregorius XIII mukaan, otettiin käyttöön vasta 1582 jKr. (toimitus: sitä ennen oli käytössä Julius Keisarin vuonna 46 eKr. käyttöön määräämä juliaaninen kalenteri). Israelissa kaikki uskonnolliset ja kansalliset juhla-ajat vietetään juutalaisen kalenterin mukaan. Kuitenkin juutalaiset noudattavat myös maallista, maailmassa yleisesti käytettyä kalenteria jokapäiväisissä askareissaan ja liiketoiminnassa. 01.2010 Ludwig Schneider – Israel Today.


Palestiinalaiset kristityt johtajat kieltävät Israelin

Uskon, toivon ja rakkauden” julkilausumassaan tusina johtavaa arabikristittyä pitää Israelia rauhan esteenä samalla torjuen raamatullisen yhteyden maan ja kansan välillä. Julkilausuman nimenä on ”A Moment of Truth” (Totuuden hetki) ja sen julkaisijat kuuluvat room. katoliseen, kreikk. ortotodoksiseen, luterilaiseen, anglikaaniseen ja baptisti -uskontokuntiin. ”Olemme ryhmä palestiinalaisia kristittyjä, jotka rukouksen ja mielipiteiden vaihdon kautta tuovat esiin maamme kärsimyksen Israelin miehityksen alla... Palestiinalaisen kansan tragedia on tullut tiensä päähän.” Lausuma syyttää yksipuolisesti Israelia tilanteesta. Kuten muslimijohtajat, kristityt allekirjoittajat sanovat itsemurhaiskujen olevan oikeutettua vastarintaa Israelin miehitykselle: ”Palestiinalainen vastarinta miehitykselle on olemassa. Jos miehitystä ei olisi, ei olisi vastarintaa.” Lausunnossa arvostellaan myös niitä evankelisia kristittyjä, jotka tukevat Israelia Raamatun pohjalta. Allekirjoittajien mukaan Jeesus opetti ”uutta” tuoden uuden näkökulman VT:iin, jonka lupaukset kansan valinnasta, liitosta ja maasta pitää nähdä toisella tavalla. Israelin miehitys on synti Jumalaa ja ihmisyyttä vastaan, koska se vei palestiinalaisilta heidän Jumalalta saamansa ihmisoikeudet. Monet näkevät julkilausumassa jälkiä korvausteologiasta, jonka mukaan Raamatun lupaukset juutalaisille eivät enää ole voimassa vaan ne kuuluvat ”kirkolle”. 01.2010


Aurinkoenergiaa

Israel tunnetaan myös aurinkoisesta säästä ja runsaista hiekkavaroista. Maasta on tullut johtava aurinkoenergian kehittäjä. Tutkijat ovat kehittäneet uuden ja halvemman tavan aurinkoenergian talteen ottamiseksi. Käytössä ollut tapa jalostaa hiekasta silikonia, jota käytetään aurinkokennoissa, on tehokas mutta kallis tekniikka aurinkosähkön tuottamiseen. Jerusalemilaisen GreenSun Energy -yhtiön tutkijat ovat kehittäneet halvemman ja käytännöllisemmän tavan tuottaa aurinkoenergiaa. Tutkimusryhmä, jota johtaa heprealaisen yliopiston prof. Renate Reisfeld, kehitti prosessin, joka tarvitsee vähemmän silikonia ja tulee siksi myös halvemmaksi. Perinteisesti aurinkokennoissa käytetään ohuita silikonikerroksia, jotka peitetään suojalasilla. Paneelit eivät kerää lämpöä eivätkä tarvitse jäähdytystä. Ne toimivat kaikenlaisissa valaistusolosuhteissa, myös pilvisellä säällä. Auringonsäteiden tulokulmakaan ei ole ratkaiseva tekijä paneelin tehoon. Uudessa paneelissa lasi on päällystetty nanopartikkeita sisältävällä materiaalilla. Värikkäät paneelit voivat reagoida valoon vaikka eivät olisi suoraan aurinkoon päin. Keksintö on merkittävä siksikin, koska se pienentää aurinkopaneeleiden vaatimaa tilatarvetta. Auringosta saadaan kerättyä talteen sama energiamäärä viisi kertaa pienemmällä paneelin pinta-alalla Yhtiön johtajan Amnon Leikovichin mukaan aurinkosähkön tuottamiskustannukset tulevat puolittumaan keksinnön kautta. Toinen jerusalemilainen yhtiö työskentelee aurinkopaneeleissa tavallisesti käytetyn silikonin korvaavan materiaalin kanssa. Yhtiöllä on koekäytössä uudesta materiaalista tehty aurinkopaneeli. Toistaiseksi aine ei ole yhtä tehokas kuin perinteiset silikonikennot, mutta sen hinta on huomattavasti edullisempi. Yhtiön mukaan lisätutkimus tulee parantamaan myös kennon tehokkuutta. 01.2010


Marmorilöytö

Israelin muinaismuistoviraston tri Edna Stern raportoi äskettäin tehdystä marmorilöydöstä. Akon kaupungissa, sen vanhan muurin lähellä tehty kaivaus toi päivänvaloon 350 marmoriesinettä 1200 -luvulta. Tuolloin Akko oli alueen ristiretkeläisvaltakunnan pääkaupunki. ”Löytö on merkittävä, mitään vastaavaa löytöä ristiretkivaltakuntien ajalta ei ole ennen tehty. Kaivausten yhteydessä löysimme sortuneiden rakennusosien alta kellarin.” Löytö sisältää mm. kaksi hautakiveä, joissa on latinankielinen kirjoitus. Toisessa hautakivessä on henkilönimi Maratinus. Marmorilaattoja löytyi useita kokoja ja värejä. Paikasta löytyi myös suuri kiviristi ja purppuran väristä kiveä (purppura oli roomalaisaikaan kuninkaallisten väri). Akko oli muinoin merkittävä satama ja kaupan keskus. ”Voimme olettaa, että kallisarvoisen löydön omistaja, oli hän kauppias tai rakentaja, oli vaaran uhatessa piilottanut aarteensa odottamaan parempaa aikaa. Olemme varmoja, että mamelukkien hyökkäys 1291 aiheutti talon romahtamisen.” Varakas omistaja ei koskaan palannut kätkölleen vaan sen löysivät muut 700 vuoden kuluttua. 01.2010


Rankkasateet – silti vesipula

Israelin pohjoisosasta aina Negeviin ulottuneet aikaiset sateet toivotettiin tervetulleiksi kuivuuden vaivaamassa maassa. Monin paikoin pohjoisessa vettä saatiin yhdessä rankassa kuurossa 25 % koko vuotuisesta määrästä. Samalla kun rankkasateet olivat siunauksena viljelijöille ja ehtyville vesivarastoille, se aiheutti myös tuhoa matalilla alueilla. Tel Avivissa ja sen läheisyydessä teitä, koteja, kouluja, lastentarhoja ja muita julkisia rakennuksia jäi tulvien alle. Pelastustyöntekijöillä oli kiirettä evakuointityössä. Keski- Israelissa kaupan asiakkaat joutuivat vaaraan, kun kova tuuli ja sade kaatoivat rakennuksessa kiinni olleen kaasusäiliön. Sähkökatkoja esiintyi monissa osissa maata, kun tuulen mukanaan kuljettamat puut ja oksat osuivat linjoille. Golanin kukkuloilla muodostui jopa tornado, joka on Israelissa erittäin harvinainen. Tornado jäi kuitenkin heikoksi. Hyvä uutinen oli, että sademyrsky tuli aikaisin ja nostatti toiveita runsaista talvikauden, joulu- tammi- ja helmikuun sateista. Israelin suurimman vesivaraston, Galilean järven pinta nousi 10 cm. Vedenpinta on kuitenkin 5 m allemaksimitasonsa. Myös rannikon ja vuoriston ovat vähissä. Israelin vesihallinnon päällikkö Uri Shani on varoittanut, että jos tämän ja seuraavan talven sateet eivät ylitä keskiarvosademäärää, niin puhtaan veden saanti vaikeutuu. Puhuessaan valtion vesikriisiä tutkivalle komitealle hän varoitti myös siitä, että vuoriston vesivarasto saattaa vaurioitua pysyvästi sen seurauksena, kun palestiinalaiset pumppaavat sieltä laittomasti vettä. Vaikka Israelin ja Turkin suhteet eivät viime aikoina ole olleet kovin hyvät, Shani ehdotti veden ostamista Turkilta lyhyen tähtäimen ratkaisuna. Suolanpoisto merivedestä nähdään pitkän tähtäimen ratkaisuna ja monia laitoksia onkin rakenteilla jo olemassa olevien lisäksi. Uusien laitosten käyttöönotto on kuitenkin vuosien päässä. Kansallinen vesilaitos on määrännyt raskaat sakkomaksut niille talouksille, jotka kuluttavat vettä suositeltua enemmän. Sakkouhan alla vedenkulutus onkin pudonnut n. 20 %. 01.2010


Amnesty syyttää Israelia veden varastamisesta

Amnesty Internationalin raportissa Israelia syytetään Juudean ja Samarian, eli ns. Länsirannan alueen vesivarojen ottamisesta ja palestiinalaisten huomiotta jättämisestä. ”Israelilaiset kuluttavat n. 300 litraa vettä päivässä henkilöä kohti, kun palestiinalaiset kuluttavat 60–70 litraa”, esittää Amnestyn tutkija Donatella Rovera. Israelin vesihallinto arvosteli raportin laatijoita siitä, että siihen ei oltu yhteydessä. Israelin mukaan palestiinalaiset käyttävät vettä n. 200 litraa, eli kolminkertaisen määrän Amnestyn raportissa mainittuun. Israelin puhemies Mark Regev sanoi vuoristossa sijaitsevan vesivaraston tuottavan palestiinalaisille Oslon sopimuksen mukaisen vesimäärän. Itse asiassa palestiinalaisten vedenkäyttö on noussut 20 % siitä lähtien, kun Israel otti valvontaansa Länsirannan. Samaan aikaan kulutus Israelissa on laskenut. Amnestyn raportti tukeutuu pelkästään palestiinalaisosapuolen tietoihin. Tarkoitushakuisesti raportti sisältää kuvia israelilaisten asutusten vihreistä nurmikentistä ja uima-altaista vierellään kuvia palestiinalaisten tyhjistä vesiputkista. Israelin vesihallinnon mukaan palestiinalaiset rikkovat sopimustaan Israelin kanssa kaivamalla laittomia lähteitä, joista ylipumpataan vuoriston vesivarastoa, joka on Länsirannan tärkein vesivarasto. Huolimatta miljardien dollarien kansainvälisestä avusta, palestiinalaiset eivät ole rakentaneet vedenpuhdistus ja -kierrätys laitoksia maatalouden käyttöön, kuten Israel on tehnyt. Sen sijaan he pumppaavat jätevetensä paikallisiin ojiin ja jokiin saastuttaen samalla pohjavettä. Näistä tosiasioista Amnestyn raportti vaikeni kokonaan. 01.2010