Maailmalla kysellään, miksi USA hyökkäsi Afganistaniin ja Irakiin? Miksi Iranin
ja USA:n välit ovat kiristyneet lähes kriisitasolle? Miksi Syyria on nyt USA:n
erikoistarkkailussa? USA:n johto on syyttänyt virheellisiä tiedustelutietoja
siitä, ettei joukkotuhoaseita löydetty Irakista. Se oli yksi painavimmista
syistä, kun USA liittolaisineen lähetti armeijansa etsimään ja tuhoamaan niitä.
Irakin johto on Saddam Husseinia myöten kieltänyt, että heillä ei niitä ollut.
He sanovat, että kemialliset ja biologiset kärjet tuhottiin Persianlahden sodan
jälkeen. Uusia ei ole valmistettu. Tosin entinen Saddamin kenraali Sikriti väittää, että aseet piilotettiin Irakiin ja
Syyriaan. Asiantuntijoiden mukaan muita syitä USA:n mielenkiintoon Irakin
asioihin olivat Irakissa harjoitettu ihmisoikeuksien vastainen toiminta ja
epädemokraattinen hallinto. Tuskin vain nämä olisivat oikeuttaneet
täysimittaiseen sotaan Irakia vastaan. On myös esitetty, että USA halusi Irakin
öljylähteet valvontaansa, mutta tämä tuntuu melko läpinäkyvältä syyltä.
IRANIN ÖLJYPÖRSSI
Professori Krassimir Petrov,
Ukrainan Amerikkalaisesta yliopistosta esittelee aivan uuden näkökulman
Yhdysvaltain Lähi-Idän politiikkaan. Petrov opiskeli Ohion valtion yliopistossa makrotaloutta ja
kansainvälistä sijoitustoimintaa, jota hän nyt opettaa Ukrainan yliopistossa.
Professori Petrov julkaisi artikkelin aiheesta
otsikolla ”Iranin öljynvälitysehdotus ja dollarin tuhoutuminen.”
Esittelen hänen artikkeliaan sen pääkohtien mukaan.
Petrov
aloittaa artikkelinsa kertoen, miten ennen 1920-lukua maailman talous oli vakaa
ja USA:n dollari oli sidottu kultaan. Mutta 1921-1929
maailmanlaajuinen taantuma ehdytti valtioiden kultavarannot, ja myös USA
havaitsi mahdottomaksi pitäytyä edelleen kultakantaan. Presidentti Roosevelt
irrotti dollarin kullasta 1932 ja ilmoitti maailman valtioille, ettei se voinut
enään toimittaa niille kultaan sidottuja dollareita. Bretton Woods sopimus 1945 tarkoitti sitä, että USA oli
käytännössä vararikossa. Dollari oli nyt maailman reservivaluutta, dollari
sidottiin kultaan vain muiden valtioiden toimesta. Toisen maailmansodan aikana
USA toimitti maailman valtioille tavaroita kultaa vastaan, mikä toi sitä USA:n
varastoihin suuret määrät. USA:n dollareiden saantia rajoitettiin, ja sitä sai
ostaa vain kultaa vastaan.
1960-luvulla
solmittiin ”aseita voita vastaan” periaate. Vietnamin sodan ja Lyndon B
Johnsonin ”suuren yhteisön” rahoittamiseksi painettiin runsaasti dollareita.
Dollareita vietiin muihin maihin sopimuksella, ettei USA lunasta niitä takaisin
niiden todellisesta arvosta. Ulkomaisille valtioille kertynyt dollarimäärä ja
USA:n ulkomaankaupan alijäämä tarkoittivat itse asiassa sitä, että USA verotti
muita maita oman maansa hyvinvoinnin lisäämiseksi muiden maiden kustannuksella.
Vuosien 1970-1971 aikana maailman valtiot vaativat
USA:lta dollarivarastojensa ostamista takaisin kullalla. USA:n hallitus
kieltäytyi maksamasta, koska sillä ei ollut tarpeeksi kultaa. USA:n hallitus
myönsi julkisesti elokuussa 1971 olevansa vararikko-tilanteessa. Maailman valtiot huomasivat, etteivät ne
voineet tehdä asialle mitään. USA pakotti ne yhä enemmän hyväksymään
yliarvostettuja dollareita maksuksi niiden toimittamista tavaroista USA:n
jatkuvasti kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Prof. Petrov esittää havaintonaan,
että USA tarvitsi hyvän ratkaisun siihen, että valtioille oli kertynyt ylen
määrin dollareita. Petrovin mukaan vastaus tähän oli öljy.
VUONNA 1972-1973 USA SOLMI ÖLJYSOPIMUKSEN SAUDI
ARABIAN KANSSA.
Sopimuksen mukaan Saudit lupautuivat toimittamaan maailmalle öljyä vain
dollareita vastaan. Muita maksuvälineitä ei hyväksytty. Muiden OPEC-maiden oli seurattava mukana. Näin maailman
dollarivaranto alkoi tiensä öljyä tuottaviin maihin. SADDAM HUSSEIN oli Petrovin mukaan ensimmäisiä öljyntuottajia, joka halusi
lopettaa maansa dollari-sidonnaisuuden ja alkoi vaatia v. 2000 maksuvälineeksi
EUROA. Samalla hän kirjoitti oman tuomionsa. Vaikka Saddamin suunnitelmat eivät
toteutuneet, USA katsoi kuitenkin asemansa vaarantuvan. Koska boikottitoimet
eivät tuoneet toivottua tulosta, ainoa mahdollisuus oli sotilaallinen
operaatio.
Petrov selvittelee, miksi suurvalta lähtee sotaan.
Syitä on kaksi:
-
puolustaakseen
itseään
- saadakseen siitä
hyötyä.
Petrov viittaa Paul Kennedyn kirjaan: “The Rise and Fall of the Great Powers”. Kirjassa kerrotaan, että empire voi
kuivattaa omat varansa käymällä liian monia sotia kaivaen näin omaa
luhistumistaan. Sotien merkitystä arvioitaessa niiden saavutusten täytyy
ylittää kustannukset. Bush laski, että USA:n maailmanvallan puolustaminen vaati
sotatoimia. YK:n valvoma ”öljyä ruokaa vastaan” ohjelma Irakissa peruttiin.
Irak pakotettiin perustamaan öljynvientinsä uudelleen dollarikantaan, eikä EURO
kelvannut enää maksuksi. Petrov väittää, että Irakin
sodan todellinen syy oli USA:n maailmanvallan puolustaminen.
IRAN JA USA
Maailman huomio on kiinnittynyt siihen, valmistaako Iran ydinaseita vai onko
sen ydinohjelma pelkästään rauhanomainen sähkön tuottamiseksi, eikä ydinaseen
valmistaminen kuten Iran väittää.
Iran on toistuvasti vedonnut siihen, että sillä on oikeus kehittää
ydinteollisuuttaan, vaikka sillä on maailman kolmanneksi suurimmat öljyvarat ja
suuret kaasuvarat. Maailman huomion mukaan se ei tarvitsisi ydinvoimaa sähkön
tuottamiseksi. Jopa Ranskan ulkoministeri totesi äskettäin, että Iranin
ydinohjelma on sotilaallinen ja salaileva. Ranskan Kaukoidässä vieraileva
presidentti Chirac yritti pehmentää lausuntoa. Iranin ydinohjelma on nyt IAEA:n käsissä, joka toimittaa lausuntonsa YK:n
turvallisuusneuvostolle maaliskuussa 2006 mahdollisia boikottitoimia varten.
IRANIN ÖLJYPÖRSSI
Iran on jatkamassa siitä, mihin Saddam Husseinin kapina dollarin ylivoimaa
vastaan keskeytyi. Se suunnittelee omaa ohjelmaansa, jota Petrov
pitää paljon todellisempana kuin Saddamin vastaavaa. Iran ehdottaa uutta öljyn
markkinointimekanismia, jossa maksut suoritetaan EURO:na.
Se hyväksyy öljysuoritusten maksuvälineeksi EURO:n
ohittaen kokonaan dollarisidonnaisuuden.
Tämä järjestelmä, josta käytetään lyhennystä IOB (Iranian
Oil Bourse), toimii
seuraavasti:
-Euroopan valtioiden ei tarvitse pitää
dollarivarantoja ostaakseen öljyä.
-Kiina ja Japani ovat
innokkaita pääsemään dollareidensa varannosta ja siirtymään käyttämään
maksuvälineenä euroa selittäen syyksi dollarin yliarvostuksen. Ne käyttäisivät
osan dollareistaan nostaakseen euro-varantoaan. Toinen osa pidettäisiin
jatkuvana varantona. Kolmas osa dumpattaisiin markkinoilla välittömästi.
-Venäjä tervehtii ilolla
tätä järjestelmää päästäkseen pois ylisuuresta dollari-varannostaan ja
siirtyäkseen euro-pohjaan, koska sen tärkeimmät kauppakumppanit ovat
Euroopassa.
-Arabimaat ovat innokkaita
pääsemään suuresta dollarikertymästään ja siirtymään euro-pohjaan, koska
niidenkin kauppa tapahtuu pääasiassa Euroopan maiden kanssa. Lisäksi se tukee
niiden maailmanlaajuista pyhää sotaa (jihadia)
vääräuskoista vihollista (suurta saatanaa) vastaan.
-Petrov arvelee, että
Iso-Britannian asema on ongelmallisin. Sillä on läheiset strategiset ja
ideologiset siteen USA:n kanssa, ja se on ollut USA:n uskollisin liittolainen
käydyissä konflikteissa.
Petrovin näkemyksen mukaan Iso-Britannia tulee
pysymään amerikkalaisen liittolaisensa rinnalla,
tulkoon myrskytuulta tai auringonpaistetta.
Maailman
kaksi johtavaa markkinointijärjestöä ovat:
Nymex, joka toimii New Yorkissa, ja IDE
(International Petroleum Exchange), jotka kumpikin
ovat amerikkalaisten omistuksessa. Ne eivät voisi kääntyä dollaria vastaan,
koska se tarkoittaisi ampumista omaan nilkkaan. IOB-järjestelmä
on tarkoitus aloittaa maaliskuussa 2006, eli samassa kuussa, kun IAEA:n laatima Iranin ydinohjelmaa käsittelevä raportti
luovutetaan YK:n turvallisuusneuvostolle.
USA:N PUOLUSTUSTOIMET
Professori Petrov esittää, mitä mahdollisuuksia
USA:lla on puolustautua:
-USA voi aloittaa kapinoivien valtioiden sabotoinnin esim. kehittämällä
viruksen, joka lamauttaa niiden tietoliikenneverkostot, tietokoneet, serverit ja tietoturvallisuusvarusteet,
-11.09.2001 tapainen hyökkäys tietokeskus- tai niitä
avustavia laitoksia vastaan.
-Valtiokaappaus (coup d´etat), jota Petrov pitää parhaana vaihtoehtona.
-Hyväksyttävän kompromissin
neuvotteleminen, se on toiseksi paras vaihtoehto.
-Yhteinen YK-johtoinen
sotajulkilausuma, jota on vaikea saada aikaan. Iranin ydinohjelma voi olla
alkusoittoa tällaiselle vaihtoehdolle, mutta Venäjä ja Kiina vastustavat.
-Ydinisku Irania vastaan,
jossa Israel tekisi ”likaiset työt” USA:n puolesta.
-Yksipuolinen yleissota,
jota Petrov pitää pahimpana vaihtoehtona, sillä USA:n
voimat ja resurssit ovat jo hajaantuneet kahden käynnissä olevan sodan takia.
USA menettäisi siinä asemansa mahtavimpana valtiona. Dollareita keränneet
valtiot voisivat kostaa dumppaamalla keräämänsä dollarit maailman markkinoille.
Iranilla on voimakkaita tukijoita: Kiina, Intia ja Venäjä, jotka ovat mukana
ns. ”Shanghai-coop” yhteistoiminnassa, sekä lisäksi
erikoissopimus Syyrian kanssa.
DOLLARIN ALAMÄKI
Dollarin menettäessä arvonsa sen seuraukset olisivat valtavat. Se tulisi
nostamaan USA:n inflaatiota ja pitkän-ajan korkoa. Se tarkoittaisi taistelua deflaation
ja inflaation välillä. Petrov arvelee, että USA:n
Federaation talousjohtajalla Ben Bermankella on
muutamia mahdollisuuksia vastatoimiin.
-Hän todennäköisesti valitsee inflaation välttääkseen deflaation.
-Hän painattaa lisää dollareita, ”kiinnittää jokaisen painokoneen tähän”,
arvelee Petrov.
-Hän voi ”kutsua kotiin jokaisen helikopterin USA:n 800 sotilastukikohdasta
ja myydä ne kaikki”.
-Hän voi hävittää USA:n nykyisen valuutan ja rakentaa uuden kulta-pohjaisen
hyperinflaation kautta.
Se tulee aiheuttamaan loputonta hämminkiä maailmalla dollariin perustuvien
lainojen ja saatavien parissa. Maailman keskuspankit tulevat varmaan
taistelemaan kynsin hampain säilyttääkseen dollarin arvon antamalla omien
valuuttojensa arvon heikentyä (inflaatio). Dollarin tuhoutuminen voi olla nopea
ja tuskaton, tai se on tuskallinen ja kestää vuosikausia.
YKSITYINEN HENKILÖ
Professori Petrov tarkastelee lopuksi yksityisen
kansalaisen mahdollisuuksia tässä tilanteessa, ja hän huomioi, että ne ovat
kovin rajoitetut. Hän voi pyrkiä muuttamaan valuuttansa lähimaiden
valuuttoihin, mutta hallitus voi rajoittaa valuutan vaihtoa. Tai hän voi
kiinnittää valuuttansa omaisuuteen, maatiloihin ja kiinteistöihin, mutta
tämäkin voi vaikeutua, koska pankit eivät hyväksy dollaria maksuvälineeksi sen
arvon nopean alenemisen vuoksi. Arvometallit, timantit ja jalokivet voivat olla
seuraava tie, mutta sielläkin tulee vastaan dollarin alamäki. Eli - mikäli Petrovin havainnot ovat oikeita - jokaisen yksityisen
henkilön tulee tehdä omat johtopäätöksensä ja toimia niiden perusteella, eikä
aikaa ole paljon.
Iranin presidentin Mahmoud Ahmadinejadin
hullunrohkea esiintyminen ja uhittelu maailman ainoaa supervaltaa vastaan voi
saada oman selityksensä myös seuraavasta: Hän kokee taistelevansa paljon
laajemmalla areenalla, kuin tavallisella kansalaisella on mahdollista tajuta.
Shiia muslimit odottavat messiasta ja Iranin pres. puhuu siitä. Hän tuskin on
se tulena ”mahdi” (messias), jota shia-muslimit
odottavat, mutta hän on vakuuttunut siitä, että tämä ”laiton” on tulossa, ja
valmistelee hänen tuloaan monin tavoin. Ahmadinejad
on saanut teologista taustatukea maansa johtavalta shia-oppineelta,
joka uskoo samoin ja näyttää olevan samalla tavoin ”valveutunut ja valaistunut”
kuin hän. Jos kaikki alkaa tapahtua professori Petrovin
kuvailemalla tavalla, aika alkaa olla vähissä, sillä jo ensi kuussa Iranin
öljypörssin (IOB) on tarkoitus aloittaa kaikkine sitä seuraavine ilmiöineen.